Oranssiviini Valdibella Sulle Bucce Bianco 2018 ja herkkuja grillistä
Lämmin syksyinen päivä innosti meitä vielä grillin äärelle. Ruskan oranssiseen, punaiseen ja keltaiseen väriloistoon sopi mitä parhaiten oranssiviini, joka oli meille aivan uusi tuttavuus. Suurella mielenkiinnolla paneuduimme tähän jännittävään maisteluhetkeen…
Mitä on oranssiviini?
Oranssiviini kuuluu valkoviineihin. Se valmistetaan valkoisista rypäleistä, mutta valmistustapa on samanlainen kuin punaviineillä. Oranssiviinissä on kyse historiallisesta viinistä, jonka valmistustapa on peräisin jo antiikin ajalta. Se on lähtöisin Kaukasukselta, jossa oransseja viinejä tehtiin jo tuhansia vuosia sitten. Tuolloin viinin tekeminen oli suoraviivaisempaa ja luonnonmukaista.
Viinin käymisessä valkoisten rypäleiden kuoret, siemenet ja joskus myös rangat jätetään kosketuksiin rypälemehun kanssa. Tämä kuorikontakti antaa viinille oranssin värin. Kuorikontaktin ja perinteisten valmistusmenetelmien avulla viiniin syntyy luonnollisia tanniineja sekä sulfiitteja, jotka parantavat viinin säilyvyyttä ilman kemiallisia lisäaineita. Tästä syystä monet oranssit viinit ovatkin alku- eli naturalviinejä.
Natural-viinibuumin myötä myös oranssiviinejä on alettu valmistaa ympäri maailmaa. Johtavia oranssiviinialueita ovat Pohjois-Italian Friuli, Slovenia, Kroatia ja Georgia.
Karkeasti voidaan ajatella, että oranssiviini on täyteläisempää kuin valkoviini, mutta kevyempää kuin punaviini. Maultaan ne ovat yleensä kuivia ja tanniinisia ja nämä ominaisuudet antavat oranssiviinin ja ruoan yhdistämiselle valtavasti mahdollisuuksia. Oransseille viineille saattaakin löytyä mitä mielenkiintoisempia ruokakumppaneita.
Valdibella Sulle Bucce Bianco 2018
Sisilian länsipuolella Camporealen kylässä sijaitsevan Valdibellan osuuskunnan tuottama Valdibella Sulle Bucce Bianco 2018 on sataprosenttinen Grillo -rypäleestä tuotettu natural- ja sertifioitu luomuviini. Tämän viinin rypäleet on poimittu syyskuun lopulla 2018 eri tarhoilta, joiden korkeus merenpinnasta on parhaimmillaan 500 metriä.
Viini on käynyt villihiivoilla kuorien kanssa n. 10 päivän ajan. Käymisen jälkeen se on kypsynyt terästankeissa sakkojen päällä. Viiniä ei ole kirkastettu tai suodatettu eikä siihen ole lisätty mitään ylimääräistä.
Grillo rypäle
Valkoviinirypälelajike Grillo, joka tunnetaan myös nimellä Riddu, luetaan Sisilian klassisiin lajikkeisiin. Se on merkittävä väkevien Marsala –viinien raaka-aine. Ensimmäinen kirjallinen maininta lajikkeesta on vuodelta 1873. Grillo on paljastunut geenianalyyseillä Catarratto Biancon sekä Muscat of Alexandrian (Zibibbon) risteytykseksi.
Grillolla on pitkä historia. On jopa todisteita siitä, että rypäle on ollut yhtenä lajikkeena roomalaisessa makeassa Mamertino viinissä, joka oli Julius Caesarin erityinen suosikki.
Grillo soveltuu hyvin kuumaan ja kuivaan Sisilian ilmastoon. Sen korkea sokeripitoisuus ja hapettumisen kestävyys tekevät siitä hyvän vaihtoehdon väkevöimiseen. Lajike tuottaa lämpimän ilmaston ansiosta pyöreähköjä, suhteellisen täyteläisiä, monesti katkeroaineisia viinejä. Viinit ovat nuorena juotavia.
Viinin tuottaja, Valdibella Camporeale
Valdibella sai alkunsa 1998, kun kolme läntisen Sisilian maanviljelijää perustivat paikallisia nuoria tukevan järjestön. Nykyään osuuskuntaan kuuluu 10 viljelijää. Järjestö hallinnoi yhteensä 220 hehtaaria tiluksia, joista 60 hehtaaria on viinitarhoja.
Kaikille tarhoille on yhteistä se, että ne ovat luomusertifioituja. Viinit valmistetaan belgialaissyntyisen viinintekijä Bernoit de Costerin johdolla. Järjestö on rakennuttanut oman viinivalmistamon Palermoon, keskelle Camporealen kaupunkia, jonka ympärillä kasvavat myös kaikki tarhat.
Tarhat kasvavat pääosin noin puolen kilometrin korkeudessa. Maaperä tarhoilla on monimuotoista ja hyvin kalkki- sekä savipitoista. Pääpaino viljelyssä on Sisilian alkuperäisissä rypälelajikkeissa; Catarrattossa, Grillossa, Nero d’Avolassa ja Perriconessa. Esimmäistä kertaa Valdibellan tuottajanimen alla olevia viinejä julkaistiin vuonna 2009.
Maistelukokemukset
Ulkonäöltään viini oli kirkas, meripihkan sävyinen ja hiukan nuoreen konjakkiin vivahtava. Viskositeetti oli kohtalainen. Tuoksu oli voimakas ja kypsän keltaomenainen. Muissa aromeissa tuli esiin kuivattuja hedelmiä, keitettyä kaalia ja jopa omenasiiderin sekä oluen vivahteita.
Maku oli kuiva (sokeria 1g/l), täyteläinen, kohtalaisen hapokas (happoja 5,2) ja runsaan hedelmäinen. Aromit mukailivat tuoksua. Lisäksi erottui pähkinäisyyttä, mausteisuutta ja yrttejä. Jälkimaku oli erittäin pitkä.
Kokonaisuutena viini oli maultaan ja tuoksultaan ”perinteisistä” viineistä poikkeava, kaikin puolin persoonallinen ja luonteikas viini, joka soveltuu erityisesti ruokaviiniksi.
Tämän tyyppinen viini jakaa todennäköisesti mielipiteitä. Muista viinityypeistä on vaikea löytää tälle viinille vertailukohtaa. Meille viini oli erittäin positiivinen makukokemus, erityisesti ruokaviininä. Se sopii hyvin niin grillatulle porsaanlihalle kuin muullekin vaalealle lihalle, erilaisille makkaroille ja grillatuille kasviksille.
Lähteet:
nautiskelija.fi
vinola.fi
Wine Folly
Viinilehti
Lue myös:
Orgaaninen punaviini Heartwood Zinfandel 2015
