Mitä viini on? Viinihetki
VIINITIETO

Mitä viini on?

Viini on tuoreista viinirypäleistä tai rypälemehusta käyttämällä valmistettua mietoa alkoholijuomaa. Viinityyppejä ovat esimerkiksi punaviini, valkoviini, roseeviini ja kuohuviinit sekä väkevät viinit, esimerkiksi sherry, portviini ja madeira. 

Viinin historiaa

Viinin valmistuksen alkamisajankohdasta on erilaista tietoa eri lähteissä. Simo Örmän mukaan (2005) viini on keksitty noin 7000 vuotta sitten Iranin ja Kaukasuksen seuduilla, mistä viininviljely levisi Eurooppaan jo antiikin aikoina.

Joidenkin lähteiden (Viinihullun päiväkirja, 2015) mukaan viininvalmistus olisi alkanut Georgian – Armenian seudulla jo noin 8000 vuotta sitten. Tästä todisteena on mainittu alueelta löydetyt viljeltyjen rypälelajikkeiden siemeniä sisältäneet saviset viiniruukut.

Video: Perustietoa viinistä

Miten viiniä valmistetaan?

Viini on maataloustuote, jonka tuottamisesta vastaavat viininviljelijät viinitiloilla. Viinitiloilla ja viinitaloilla voi olla satojen vuosien viininviljelyperinteet taitojen siirtyessä sukupolvelta toiselle.

Rypälelajike, jota viinin valmistuksessa käytetään, määrää aromin ja maun peruslaadun. Merkittävimpiä tummia rypälelajikkeita ovat Cabernet Sauvignon, Merlot, Syrah (Euroopan ulkopuolella nimellä Shiraz) sekä Pinot Noir. Merkittävimpiä vaaleita lajikkeita ovat Chardonnay, Sauvignon Blanc ja Riesling.

Maailman suurimpia viinintuottajamaita ovat Ranska, Italia ja Espanja. Myös Yhdysvallat, Argentiina, Chile, Etelä-Afrikka, Australia ja Kiina tuottavat paljon viiniä.

Viljely ja korjuu

Viiniköynnös aloittaa kasvunsa keväällä. Euroopassa se kukkii yleensä toukokuun lopulla, jonka jälkeen rypäleiden kasvu alkaa. Köynnösten oksia karsitaan ja usein myös rypäleterttuja harvennetaan kasvukauden aikana. Sadonkorjuu on alueesta ja lajikkeesta riippuen elo–lokakuussa.

Säällä on suuri merkitys rypälesadon onnistumiseen niin ennen sadonkorjuuta kuin sen aikanakin. Kukinnan ja sadonkorjuun välillä on noin sata päivää. Rypäleiden korjuu tehdään tasaisilla mailla usein koneellisesti, mutta vaikeammassa maastossa käsin.

Korjuun jälkeen rypäleet erotetaan rangoista, murskataan ja laitetaan sammioon käymään. Viinin käymisaika on runsaasta viikosta neljään viikkoon. Käymisen jälkeen siitä poistetaan sakkaa ja viinin annetaan levätä vielä muutaman kuukauden ajan ennen pullotusta. 

Käymisastiat ovat nykyään usein ruostumatonta terästä, mutta huippuviinejä käytetään yhä pienissä tammitynnyreissä. Eri viinityypeillä on lisäksi omat valmistusmenetelmänsä.

Mistä viinin maku syntyy?

Viinirypäleen omia makuaineita kutsutaan viinin primääriaromeiksi, jotka muodostuvat viiniköynnöksen viljelymaaperästä, ilmastosta, sääoloista ja viinitarhan sijainnista. Tätä kokonaisuutta kutsutaan nimellä terroir (ransk.).

Sekundääriarominsa viini saa valmistusvaiheessa, jolloin voidaan vaikuttaa esimerkiksi viinin hedelmäisyyteen, hapokkuuteen, tanniinisuuteen ja tammiaromeihin. Pullotuksen jälkeinen kypsytys tuottaa laatuviineihin lisäksi tertiääriaromeja, joita kuvataan sanalla bouquet (ransk.). (Karmavuo & Lihtonen)

Lue kattava tietopaketti ja katso video viinin aromeista: 

Top 100 Aromas in Wine 

Viinin maku riippuu paljon sen vuosikerrasta. Hyvinä vuosina viinitarhat saavat juuri oikean määrän aurinkoa, lämpöä ja vettä, jotta viinistä tulee laadukasta. Monet viinit ovat parhaimmillansa usein vasta 5–10 vuoden kuluttua valmistuksesta. 

Viinihetki

Viinin nauttiminen

Viiniä voidaan nauttia sellaisenaan tai ruoan kanssa. Nauttimiseen soveltuu parhaiten jalallinen, ylöspäin kapeneva viinilasi, jossa viini ei lämpene kädestä ja jossa sen tuoksu tulee parhaiten esiin. Viiniä voidaan haluttaessa myös dekantoida, jolloin viini kaadetaan karahviin, jotta se saa hengittää ja sen pohjasakka erottuu.

Viinin maku muuttuu sen kanssa tarjottavan ruoan mukaan. Ruoan makeus voi esimerkiksi korostaa tai sen happamuus vähentää vaikutelmaa viinin hapokkuudesta. Viiniä voidaan käyttää myös ruoanvalmistuksessa, erityisesti liemissä ja kastikkeissa sekä marinadeissa.

Viininmaistelu

Viininmaistelu on viinin ulkonäön, tuoksun ja maun arviointia. Viininmaistajaisissa nautitaan pieninä annoksina erilaisia tai samantyyppisiä viinejä ja viinejä luonnehditaan sekä vertaillaan toisiinsa. 

Lue tietopaketti ja katso video viinin väristä: 

Wine Color – Complete Visual Guide


Ensin maistellaan kevyet ja kuivat viinit sekä valkoiset viinit ennen punaisia. Voimakkaat ja makeat viinit maistellaan viimeisinä. Makuja ja tuoksuja voidaan luonnehtia vapain sanoin tai erityisin termein. Viinejä voidaan arvioida myös erilaisten pisteytysasteikkojen avulla.

Viinien tuoksu ja maku ovat hyvin yksilöllinen kokemus, joten paras keinoa oppia viineistä on vain ennakkoluulottomasti maistella niitä. Näin myös parhaiten oppii tietämään sen, mistä viineistä pitää ja mistä ei.

Lähteitä:

Örmä, Simo: Viinin kulttuurihistoria. 2008
Karmavuo & Lihtonen: Viinin ystävän kirja. 2005