Vinkkejä kuohuviinien maisteluun, Viinihetki
Kuohuviinit,  VIINITIETO

Vinkkejä kuohuviinin maisteluun

Viinit eroavat toisistaan värin, koostumuksen, voimakkuuden, rakenteen, tuoksun sekä makujen moninaisuuden osalta. Näin on myös kuohuviinien laita. Lisäksi kuohuviini eroaa muista viineistä erityisesti korkean hapokkuutensa, kuplivuutensa sekä valmistusmenetelmiensä puolesta. Artikkelissa kuvataan, miten kuohuviinin kuplat syntyvät ja annetaan vinkkejä kuohuviinien maisteluun ja arviointiin.

Miten kuohuviinin kuplat syntyvät?

Kuohuviinin valmistuksessa on käytössä seuraavat menetelmät:

Klassisessa menetelmässä (Méthode Champenoise, Metodo Classico, Méthode Traditionelle) viinin toinen käyminen tapahtuu pullossa (pullokäymismenetelmä). Menetelmää käytetään samppanjaan, Cavaan, englantilaiseen kuohuviiniin, italialaiseen Franciacortaan jne.

Charmat-menetelmässä (Metodo Italiano, cuvée close) viinin toinen käyminen tapahtuu terästankissa (tankkikäymismenetelmä). Menetelmää käytetään mm. Proseccon ja muiden kevyiden kuohuviinien valmistuksessa.

Siirtomenetelmä (transvasage) on tankkikäymisen ja samppanjamenetelmän välimuoto. Viinin toinen käyminen tapahtuu pullossa, josta se tyhjennetään tankkiin suodatettavaksi ja viimeisteltäväksi. Tankista viini pullotetaan paineen avulla.

Karbonointi eli ilman pumppaaminen viiniin tarkoittaa, että hiilihappoa (CO2) lisätään viiniin. Tällä menetelmällä saadaan yleensä heikkolaatuinen lopputulos. (Kuplat suuret ja nopeasti häviävät)

Useimpien kuohuviinien perusviini maistuu paljon hapokkaammalta kuin tavallinen viini. Tämä johtuu siitä, että kuohuviinille tarkoitetut viinirypäleet poimitaan aikaisemmin, jolloin ne ovat hapokkaampia kuin tavallisissa viineissä käytetyt rypäleet. Perusviini valmistetaan muutoin samalla tavalla kuin valkoviini.

Ensisijainen ero muiden viinien ja kuohuviinien välillä on hiivan ja sokerin lisääminen perusviiniin suljetussa ympäristössä (pullo/tankki). Kun hiiva ”syö” sokeria, se vapauttaa hiilidioksidia. Koska ylimääräinen hiilioksidi ei pääse purkautumaan, se paineistaa pullon/säiliön ja liukenee viiniin.

Yleisesti ottaen klassinen menetelmä tuottaa pitkäkestoisimmat ja pienimmät kuplat. Charmat-menetelmällä kuplat ovat suurempia ja lyhytkestoisempia. Tämä pätee myös hiilihapotettuihin viineihin. Ikääntyessään kuohuviini muuttuu vähemmän hapokkaaksi ja vähemmän kuplivaksi.

Mielenkiintoista on, että kuohuviinin kuplat näkyvät kuohuviinilasissa siksi, että lasin pohjaan on tehty pieni nyppylä ”virhe”, johon viinin hiilidioksidi tiivistyy ja nousee ylös kuplana? Tavallisissa viinilasissa hiilidioksidilla ei ole tarttumapintaa, koska lasin sisäpinta on sileä. Tästä johtuen kuohuviini näyttää lähes kuplattomalta tavallisessa viinilasissa. Kuplat saattavatkin yllättää suussa, koska niitä ei ulkonäön perusteella ole osannut odottaa.

Pieni määrä kuplia voi kuulua oleellisesti joihinkin valkoviineihin, mutta punaviineissä se on usein merkki ei toivotusta jälkikäymisestä.

Kuohuviinipullon avaaminen, Viinihetki
Poista ensin pullon korkin päällä oleva foliopaperi. Korkin päällä oleva rautakehikko poistetaan vasta juuri ennen avaamista,

Kuohuviinipullon avaus

Kuohuviinipullon avaamiseen on muutama vinkki, joiden avulla avaaminen onnistuu niin, ettei osa pullon sisällöstä roiskahda lattialle tai pahimmassa tapauksessa avaajansa päälle. Aivan aluksi on syytä varmistaa, että kuohuviini on hyvin jäähdytetty. Parhaiten jäähdyttäminen tapahtuu jääkaapissa. Normaalissa jääkaappilämpötilassa kuohuviini jäähtyy sopivaan 6–8 asteen tarjoilulämpötilaan 2–3 tunnissa. Puolet jäitä ja puolet vettä sisältävässä viininjäähdyttimessä se viilenee sopivaksi noin 20 minuutissa. Kun otat pullon avattavaksi, älä ravistele tai liikuttele sitä voimakkaasti.

Pidä pullo suunnattuna pois kasvoista. Poista ensin pullon korkin päällä oleva foliopaperi. Korkin päällä oleva rautakehikko poistetaan vasta juuri ennen avaamista, sillä korkki voi poksahtaa auki itsestäänkin pullossa olevan paineen johdosta. Kun olet poistanut kehikon, laita toinen käsi tiukasti korkin ympärille ja ota toisella kädellä kiinni pullon pohjasta.

Kallista pullo noin 30-45 asteen kulmaan, pidä toinen käsi paikoillaan korkin ympärillä ja pyöritä pulloa pohjasta toisella kädellä. Tavoitteena on, että avaamisesta kuuluu vain pieni suhahdus.

Maistelua varten kuohuviiniä kaadetaan lasiin normaalia vähemmän, noin 4-8 senttilitraa riittää. Jos maisteltavana on useampi viini, maistetaan ensin kevyin viini ja siirrytään kohti rotevampaa ja täyteläisempää viiniä. Maisteluun kannattaa ottaa mukaan tiedot eri kuohuviinien alkuperästä, rypäleistä ja sokerimäärästä, sillä ne selittävät viinien makueroja.

Tulpaaninmallinen viinilasi, Viinihetki
Tavallinen tulppaanimallinen viinilasi on paras vertailevaan maisteluun.

Kuohuviinin maistelu

Kuohuviinejä nautitaan yleensä niille tarkoitetuista kuohuviinilaseista kuten korkeista huilumallisista, trumpetti- ja jopa maljamaisista (coupe) laseista. Vertailevaan maisteluun kuitenkin tavallinen tulppaanimallinen viinilasi on paras. Kuohuviinin tuoksuttaminen ja maistelu on helpompaa, kun lasi on kooltaan suurempi.

Vertailevassa tastingissä kannattaa noudattaa analyyttisen maistelun kaavaa. Ensiksi tarkastellaan viinin ulkonäköä, sitten tuoksua ja kolmantena maistetaan. Viimeisenä tunnustellaan jälkimakua ja tehdään loppupäätelmät.

Kun maistelijalla on kaksi tai useampi viinilasi rinnakkain eri viinejä, on värierojen hahmottaminen helpompaa. Kuohuviinien väri voi vaihdella vaaleissa viineissä lähes vetisen vihertävästä sitruunankeltaisesta oljenkeltaisen kautta tummaan meripihkaan.

Rosé-kuohuviineissä värikirjo on myös huomattavan monipuolinen. Tummemmat ja voimakkaammat värit vaaleissa kuohuviineissä kertovat mm. tammen käytöstä ja kypsytyksestä, kun taas hyvin vaaleat viinit ovat tavallisesti nuoria ja tammettamattomia.

Ihminen maistaa kielellään vain viisi eri asiaa: makeuden, suolaisuuden, hapokkuuden, karvauden ja umamin eli lihaisuuden/täyteläisyyden. Viineissä esiintyy makeutta, hapokkuutta ja karvautta.

Muut aistimukset tulevat hajuaistin kautta, jossa ne yhdistyvät kielen makuaistimukseen ja suutuntumaan (kuuma, kylmä, kupliva ym.) sekä maistajan muistikuviin.

Kuohuviinin kaataminen lasiin. Kuplat ja mousse. Viinihetki
Kuohuviinejä maistettaessa arvioidaan, miltä kuplat tuntuvat suussa – ei yksin sitä, miltä ne näyttävät lasissa.

Kuohuviinin arviointi

Kuohuviiniä maisteltaessa ei viiniä tarvitse välttämättä pyörittää lasissa. Itse asiassa lasin pyörittäminen luo vain vaahtoa ja nopeuttaa hiilidioksidin vapautumista. Kun ryhdyt tarkastelemaan kuohuviinin ulkonäköä, pidä lasin varresta kiinni, nosta se silmien tasolle ja käännä sitä 45°: ssa. Hyvä valaistus ja valkoinen tausta, kuten esimerkiksi lautasliina helpottaa värin ja kuplien havainnointia.

Kuohuviinejä maistettaessa arvioidaan, miltä kuplat tuntuvat suussa, ei yksin sitä, miltä ne näyttävät lasissa. Kuplavaahtoa suussa kutsutaan ”mousseksi” ja moussen ominaisuusia on tarkoitus arvioida. Onko mousse pehmeä ja kermaisen oloinen vai kova tai ärhäkkä? Tuntuvatko kuplat suurilta vai pieniltä?

Maistettaessa otetaan kuohuviiniä suuhun ensin pieni siemaus, jota pidetään suussa hetki ennen nielaisua. Näin viinistä saa kokonaisvaltaisen aistimuksen. Nielaisun jälkeen pohditaan, minkälainen jälkimaku viinistä jää. Loppuuko maku suussa saman tien, vai tuntuuko se jatkuvan? Vai tuntuuko maku mahdollisesti jopa muuttuvan nielaisun jälkeen?

Loppupäätelmissä voi miettiä muutamia asioita esimerkiksi: Minkälainen viinin tuoksu oli, hedelmäinen, voimakas, mieto…? Oliko viini makeaa vai kuivaa, hapokasta vai latteaa? Minkälainen oli viinin jälkimaku, pitkä, lyhyt…? Oliko kuplien suuntuntuma (mousse) pehmeä vai kova? Jos maistelussa on useita viinejä, niitä voi vertailla toisiinsa edellä mainittujen ominaisuuksien pohjalta.

Patonkia viininmaistajaisiin, Viinihetki
Maistelun yhteydessä tarjolla voi olla esimerkiksi patonkia ja vettä, joilla suuta voi ”puhdistaa” maistelun välissä ja vaihdettaessa viinistä toiseen.

Kaikki mielipiteet viinistä ovat oikeita

Opettavaisinta ja hauskinta on vertailla mielipiteitä ja huomata, miten eri tavalla ihmiset maistavat ja kokevat viinit! Joku pitää makeasta, joku hapokkaasta, joku mineraalisuudesta… Joku saattaa löytää viinistä sitrushedelmien aromia, toinen vadelmaa, kolmas paahtoleipää jne.

Jos pidät useamman kuohuviinin tastingiä, on maisteltavaksi hyvä valita erilaisia kuohuviinejä eri rypäleistä ja eri alueilta. On myös kiinnostavaa vertailla eri tuotantomenetelmillä valmistettuja kuohuviinejä, kuten esimerkiksi pullokäymis- (samppanja ja cava) ja tankkikäymismenetelmillä (procecco) valmistettuja viinejä.

Syötävät kannattaa laittaa tarjolle vasta maistelun jälkeen. Maistelun yhteydessä tarjolla voi olla esimerkiksi patonkia ja vettä, joilla suuta voi ”puhdistaa” maistelun välissä ja vaihdettaessa viinistä toiseen.

Ruoka muuttaa viinin makua ja päinvastoin. Lisää mielenkiintoa tastingiin saa testaamalla, miten maistetut viinit toimivat erilaisten ruokien kanssa. Yhtenä viinin ja ruoan yhdistämisen trendinä on tällä hetkellä kuohuviinin käyttö ruokajuomana, ei pelkästään onnittelu- tai maljajuomana, kuten aiemmin on ollut tapana.

Lähteet:

Alko, Winefolly


Lue myös:

Viinin väri, tuoksu ja maku – aistien juhlaa

Viinin hapokkuus nostaa veden kielelle

Viinihetki 4 v – Samppanjaa Veuve Clicquot Demi-Sec

Viinihetki luonnon helmassa – lähde piknikille! – Viinihetki


Haluatko tietää lisää viineistä? Liity maksuttoman Viiniviestin tilaajaksi!
Saat 1-2 kuukauden välein sähköpostiisi viinitietoa, viini- ja ruokasuosituksia ja pääsyn Viiniharrastajan vinkkikellariin. Voit lopettaa tilauksesi, milloin haluat. Kirjoita etunimesi ja sähköpostiosoitteesi alla oleviin kenttiin ja klikkaa painiketta: Tilaa Viiniviesti