Marjaviiniä maistelemassa Valamon luostarissa
Edellisestä marjaviinitastingistä (Hermannin Viinitorni) innostuneena tutustuimme myös toiseen aivan kotinurkillamme sijaitsevaan tunnettuun marjaviinitilaan, joka toimii Valamon luostarin yhteydessä Heinävedellä.
Valamon Viiniherman Oy tuottaa arktisia punaviinejä, valkoviinejä, jälkiruokaviinejä sekä kuohuviinejä. Lisäksi luostarissa valmistetaan erilaisia tisleitä (esim. viski ja gin).
Viinin ja kristinuskon yhteinen taival ulottuu kauas historiaan
Viininvalmistustaito on jo vuosisatoja säilynyt ja siirtynyt eteenpäin luostareissa. Myös tislaus on kuulunut luostareiden elinkeinoihin. Jo ensimmäisellä ristiretkellä munkit toivat tislaustaidon arabeilta Eurooppaan. Desinfioiva tislattu alkoholi olikin keskiajalla korvaamaton rohto, jonka avulla pelastettiin henkiä.
Valamon luostari on ollut Suomen ortodoksisen kulttuurin keskus lähes 850 vuoden ajan. Luostarin perusti Laatokan Valamon saarelle munkki Sergei, joka myöhemmin sai seurakseen karjalaissyntyisen Hermanin.
Heinäveden Papinniemeen luostari siirtyi talvisodan aikana vuonna 1940. Tänä päivänä luostari on noin 10-henkisen veljestön kilvoittelupaikka. Pääelinkeino on muuttunut maataloudesta matkailuun. Luostarista käytetään myös nimeä Uusi Valamo.
Ensimmäiset suomalaiset luostariviinit on valmistettu Uudessa Valamossa. Käsityönä syntyneet tuotteet ovat saaneet kypsyä rauhassa luostarin hiljaisuudessa. Valamon juomien salaisuus piilee Suomen puhtaan luonnon antimissa ja raikkaassa lähdevedessä.
Pohjoiset marjaviinit, pehmeä kirkkoviini sekä uniikit artesaanitisleet luostariviskistä giniin valmistetaan munkkiveljestön tarkoin varjellulla reseptiikalla – historiallista perintöä vaalien.
Valamon viinien perusraaka-aineena ovat kotimaiset viinimarjat
Luostarin viineistä vastaava isä Andreas perusti yhdessä ilomantsilaisen Hermannin Viinitilan Timo Kettusen kanssa viiniyhtiön vuonna 1997. Tuolloin isä Andreas toimi luostarin taloudenhoitajana ja luostarille oli syntynyt tarve kehittää uusia myytäviä tuotteita. Tämä oli alkusykäys luostarin viini- ja liköörituotannolle.
Luostarin viinituotannossa käytetään ainoastaan kotimaisia marjoja. Marjaviineissä perusraaka-aineena on kaikki muut viinimarjat paitsi punainen viinimarja. Marjojen kasvatuksessa ei ole käytetty torjunta-aineita.
Viinimarjan lisäksi käytetään variksenmarjaa, karviaista, lakkaa, mansikkaa, vadelmaa ja mesimarjaa. Kuohuviineissä on käytetty valkoista ja vihreää viinimarjaa, karviaista, mesimarjaa ja lakkaa. Marjaviinejä ei kypsytetä, vaan ne ovat valmiita heti juotaviksi.
Tammessa kypsynyt kirkkoviini
Valamossa valmistetaan myös perinteikästä kirkkoviiniä, joka on tehty viinirypäleistä. Sitä käytetään ehtoollisviininä niin ortodoksisissa kuin muissakin kirkkokunnissa. Kirkkoviini on unkarilaisista rypäleistä valmistettua väkevöityä makea viiniä ja se on väriltään syvän tummanpunaista.
Viini on kypsynyt Solera-menetelmällä eurooppalaisissa tammitynnyreissä vähintään kuuden vuoden ajan. Kirkkoviinin valmistuttua tynnyreitä käytetään uudelleen viskin kypsytyksessä. Myös kirkkoviiniä on mahdollista ostaa mukaan viinimyymälästä.
Marjaviinitasting Trapesassa
Valamon luostarin kulttuurikeskus järjestää vuosittain taidenäyttelyitä. “Luostarin puutarhassa” ‑näyttelykierroksen jälkeen ja ravintola Trapesassa nautitun maittavan lounaan jälkiruoaksi oli sopiva aika maistaa Valamon viinejä.
Puolikuiva marjapunaviini, Valamon ruusu
Mustaviinimarjoista ja variksenmarjoista valmistettu tanniiniton Valamon Ruusu oli väriltään tumman purppuranpunainen ja lasissa läpinäkyvä. Tuoksu oli hyvin marjaisa.
Maussa oli hiukan hapokkuutta ja makeutta (sokeria 16 g/l). Tuoksun marjaisuus tuli esille hyvin myös maussa. Alkoholi (11,5 %) oli hyvin integroitunut viiniin. Tarjoilulämpötilasuositus 14–16 °C.
Tuottaja suosittelee viiniä hyvin vaalealle lihalle, punaviinissä haudutetulle lohelle, Janssonin kiusaukselle sekä tuliselle itämaiselle ruoalle. Itse emme ehkä valitsisi tätä viiniä ruoan kanssa. Viini on mielestämme enemmän istuskelu- ja seurusteluviini.
Makea jälkiruokaviini, Valamon Magei
Valkoisista viinimarjoista, keltaisista karviaisista ja lakoista valmistettu tanniiniton jälkiruokaviini Valamon Magei oli väriltään vaalean keltainen ja viskositeetiltaan kohtalainen. Viinissä oli miellyttävä, persoonallinen tuoksu, jossa havaitsimme hiukan yrttisyyttä.
Maultaan viini oli ryhdikkään hapokasta ja makeaa (sokeria 178 g/l). Hapokkuuden ansiosta viinin runsas sokeripitoisuus ei tullut esiin ”äitelän” makeana makuvivahteena, vaan viini oli kokonaisuutena raikas ja miellyttävän aromikas. Jälkimaku oli pitkä. Alkoholi (10,5 %) oli tässäkin viinissä hyvin integroitunut. Tarjoilulämpötilasuositus 12–14 °C.
Tuottajan mukaan viini sopii parhaiten nautittavaksi esimerkiksi jäätelön, lakkakakun ja marjajäädykkeiden kanssa. Voisimme suositella tätä viiniä myös klassiselle jälkiruoalle, kuten paahtovanukkaalle.
Tuliaisviini – mesimarjakuohuviini Valamon Serafi
Tältäkin marjaviiniretkeltä löytyi sopivia tuliaisia. Muistoesinemyymälä Tuohuksen Viinimyymälän puolelta ostimme mukaan maistelemamme Valamon Magein ja lisäksi mesimarjoista ja valkoisista viinimarjoista valmistetun rosee-kuohuviinin Valamon Serafin. Viimeksi mainittua nautiskelimme retkipäivän päätteeksi kotona.
Viini on puolikuiva, sokeria siinä on 49 g/l ja alkoholia 12 %. Väriltään viini oli kauniin mansikanpunainen. Ohut mousse kesti melko pitkään. Kuplat olivat pienet ja terhakkaat.
Tuoksu oli makeahko ja se lupasi runsasta makeutta myös makuun. Maussa tämä ei kuitenkaan tullut esille, vaan runsas hapokkuus kevensi makukokemusta. Viinin ei maistunut raskaan makealta, vaan kevyen raikkaalta ja marjaisalta. Tarjoilulämpötilasuositus 6 °C.
Kuohuviinin kanssa suositeltavia juustoja ovat pehmeät valkohomejuustot, kuten esimerkiksi ranskalaiset Brie ja Camembert. Tällä kertaa tarjolla oli Brie mustien oliivien, viikunahillokkeen ja siemenleivän kera. Kokonaisuus sopi erittäin hyvin tälle kuohuviinille.
Jälkiruoka, vadelmat kinuskikastikkeen kera, jäi hiukan alakynteen Serafin kanssa. Ehkä hiukan enemmän rasvaisuutta ja vähemmän makeutta sisältävä jälkiruoka olisi toiminut paremmin.
Kotimainen marjaviinituotanto – ylpeyden aihe
Tämän kesän aikana olemme tutustuneet useisiin marjaviineihin. Oman kokemuksemme mukaan parhaimmillaan ne ovat makeina jälkiruokaviineinä ja kuohuviineinä.
Kotimaisista puhtaista marjoista tehdyt lähiviinit ovat taidokkaasti tehtyjä ja laadukkaita. Tällä viiniretkellä oli myös mukava huomata, että luostareiden satoja vuosia vanha viinintekoperinne on saanut vankan jalansijan myös Suomessa.
(Valamon kirkkoviiniä sekä väkevämpiä tuotteita (gin, likööri ja viski) on saatavana myös Alkosta.)
Lue lisää:
Valamon luostari ja viinitila
Lue myös:
