Marjaviiniä maistelemassa Alahovin viinitilalla

Jo lähes perinteeksi muodostunut kesäinen marjaviiniretkemme suuntautui tällä kertaa Alahovin marjaviinitilalle Kuopion Vaajasaloon. Aiemmin olemme vierailleet Hermannin viinitilalla Ilomantsissa ja Valamon luostarin viinitilalla Heinävedellä.

Suomen Viinitilayrittäjät ry:n esitteen mukaan kaupallisesti toimivia marjaviinitiloja on Suomessa tällä hetkellä 22 kpl. Tilat sijoittuvat pääosin Etelä-Suomen alueelle. Itä-Suomessa tiloja on muutamia ja nyt päätimmekin tutustua naapurimaakunnassa sijaitsevaan yhteen Suomen vanhimmista marjaviinitiloista.

Marjaviiniä jo vuodesta 1995

Alahovin viinitila sijaitsee Vaajasalon vehreässä saaressa Kallaveden rannalla noin 30 kilometriä Kuopion keskustasta. Tilalle pääsee myös vesiteitse (n. 6 km) ja viinitilalle tehtävät laivaristeilyt Kuopion matkustajasatamasta ovatkin suosittuja.

Viinitilalla on Viinitupa -kesäravintola, terassipiha, kesäisin taidenäyttelyjä ja lintutarha. Tilalla valmistetaan marjaviinejä, likööreitä, siideriä ja uusimpana tuotteena olutta. Yhteensä tuotteita on yli 20 erilaista ja kokonaistuotanto on vuodessa noin 10 -15000 litraa. Viinituvassa voi maistella tilan tuotteita ja tilan viinimyymälä on avoinna läpi vuoden. Alkosta on saatavana mm. tilan mustikkalikööriä ja muutamia viinejä.

Suomen lainsäädännön mukaan marjaviinin tuottajat saavat myydä alle 13 til-% alkoholia sisältäviä tilaviinituotteita viinitiloilta, valmistuspaikan läheisyydessä. Tätä väkevämpiä tuotteita saa anniskella vain tilan anniskelupaikassa.

Marjaviinillä on oma laatuluokitus ja tilaviinikilpailut

Käynti Alahovin viinitilalla oli meille ikään kuin ”syventävä” oppitunti marjaviineistä ja niiden valmistuksesta. Kävimme tilan isännän Risto Hallmannin johdolla läpi marjaviinin valmistusprosessin, joka on pääosin samankaltainen kuin rypäleviinillä. Suurin ero on, että raaka-aine eli marjat ovat pakastettuja. Viinituvan puolella viininmaistelun yhteydessä tilan nuorempi isäntä kertoi marjaviinien laatuluokituksesta, tilaviinikilpailuista ja alan koulutuksesta.

Marjaviineillä on samankaltainen laatuluokitusjärjestelmä kuin rypäleviineilläkin. Suomessa tällainen järjestelmä on otettu käyttöön vuonna 2005 ja se on tuottajille vapaaehtoinen. Laatuluokitustasot ovat: talonviini, alueviini, lajiviini ja lajikeviini.

Laadun määrittelyyn vaikuttavat marjaviinissä käytetyt raaka-aineet ja niiden alkuperä. Tuotteen tulee sopia tuottajan sille määrittämään profiiliin, laadun tulee olla virheetön ja se todetaan aistinvaraisesti sokkomaistamalla. Laatuluokituksen läpäisee vähintään 12/20 laatupistettä saanut tuote. Tilaviinikilpailuja järjestetään Suomessa vuosittain ja mm.  viimeisin kilpailu on järjestetty Alahovin viinitilalla. Kilpailussa on kuusi eri sarjaa.

Kotimaisten marjaviinien ja muiden alkoholipohjaisten juomien valmistamiseen voi kouluttautua opiskelemalla alan ammattitutkinnon esimerkiksi Hämeen ammatti-instituutissa Lepaalla.

Maisteltavana marjaviinejä kuohuviineistä jälkiruokaviineihin

Viinitilaretken kohokohta on tietysti viininmaistelu. Tilasimme maisteluannokset kolmesta viinistä sekä lasilliset ruokaviiniä aterian kanssa. Lopuksi saimme maistiaiset myös jälkiruokaviiniuutuudesta.

Mansikkaskumppis oli raikas pehmeähappoinen kuohuviini mansikasta. Viinissä oli kaunis oranssiin vivahtava punainen väri ja tuoksultaan sekä maultaan se oli makean mansikkainen. Sokeria viinissä oli 60 g /l. Alkoholia 13 %. Sopii hyvin kesäiseksi juhlajuomaksi.

Hilikunkuiva valkoinen oli puolikuiva viinimarjaviini. Se oli väriltään vaalean keltainen, tuoksultaan miedosti herukkainen ja maultaan kevyen hapokas ja hedelmäinen.  Sokeria viinissä oli 16 g/l ja alkoholia 12 %. Sopii hyvin esimerkiksi kevyille salaateille ja keitoille.

Runo oli jälkiruokaviini, joka on valmistettu valkoherukoista ja mansikoista. Väriltään viini oli vaalean kullan keltainen ja maultaan makea, pehmeä ja raikas. Sokeria 60 g /l ja alkoholia 13 %. Kauniisti muotoillun pullon etiketissä on viinin nimen mukaisesti runo:

Milloin on kesä minulla?
Silloinpa kesä minulla,
kun on kultani kotosalla,
joutsen hellä huomassani,
vaikka talvella tulisi,
lumisäällä laulahtaisi

–J.H.Erkko

Savolaista perinneruokaa ja Hilikunmakkeeta mustaa

Jo ennakkoon ennen retkelle lähtöä katsoimme tilan nettisivuilta ruokalistaa. Silmiin pisti heti annos,  ”Talakkunapuuroo ja tirripaistia”. Olikin aivan viime hetket käsillä päästä nauttimaan tästä herkusta, sillä retkipäivänämme Viinitupa oli avoinna viimeistä kertaa tänä kesänä. Kesäsesongin ulkopuolella ravintola on auki vain tilauksesta. Tilan emäntä Taina Hallman lupasi laittaa meille vielä tämän kesän viimeiset annokset tätä savolaista perinneruokaa.

Ruokajuomaksi emäntä suositteli Hilikunmakkeeta mustaa, joka on mustaherukoista tehty marjaviini. Sokeria viinissä oli 36 g /l ja alkoholia 12%. Ei ollut emännän suositus huono, sillä viini ja tirripaisti muodostivat yhdessä omaperäisen ja maistuvan kokonaisuuden.

Ruokailun lopuksi emäntä toi vielä maistettavaksemme viinitilan uusimman tuotteen, Tinarinta-jälkiruokaviinin, joka on ollut myynnissä vasta muutaman viikon. Tinarinta on makea viinimarjaviini viherherukasta. Sokeria siinä on 78 g/l ja alkoholia 12,5 %. Pidimme viinistä niin paljon, että ostimme sitä myös kotiin viemisiksi. Kaiken kaikkiaan tilan makeat viinit olivat eniten meidän mieleemme.

Vierailun päätteeksi tapasimme vielä tilan karvaisen ”tuotekehittäjän”, joka vastaa erityisesti koirille tarkoitetun Suomen ensimmäisen alkoholittoman Vuppe koiranoluen laadusta.

Kiitos Alahovin viinitilan väelle mukavasta ja mielenkiintoisesta iltapäivästä.

Lähteet:

https://www.mtk.fi/-/tilaviini-2019

Lue myös:

Marjaviiniä maistelemassa Valamon luostarissa – Viinihetki

Lisätietoa mm. marjaviinin valmistusprosessista:
Marjaviiniä maistelemassa Hermannin Viinitornissa – Viinihetki