Kreikka – viinialueet ja laatuluokitukset
Kreikka sijaitsee Euroopan, Aasian ja Afrikan risteämäkohdassa. Se on vuoristoinen ja maanjäristysherkkä alue. Kreikka käsittää Manner-Kreikan lisäksi myös laajan saariston. Saaristoon kuuluu laskutavasta riippuen 2 000 – 6 000 saarta. Kreikan väkiluku on noin 10,8 miljoonaa ja pinta-ala 131 957 neliökilometriä.
Kreikalla on yksi maailman pisimmistä viinihistorioista, sillä viini on aina ollut olennainen osa kreikkalaista kulttuuria antiikin ajoista lähtien. Kolmen viime vuosikymmenen aikana Kreikan viininviljely on kehittynyt nykyaikaiseksi viinintuotannoksi.
Viiniviljelyalueiden terroirit jakaantuvat neljään laajempaan luokkaan: vuoristoinen, puoli vuoristoinen, rannikko, mannermainen ja vulkaaninen. Kreikka on kohtalaisen pieni maa viiniköynnösten viljelyn näkökulmasta, sen maa-alasta viinitarhoja on noin 61 500 hehtaaria. Viljelijöitä on lähes 180 000 ja viiniä tuottavia viinitiloja noin 1290.
Kreikka tuottaa eniten valkoviinejä, punaviinien määrä on noin kolmannes kokonaistuotannosta. Tuotetusta viinimäärästä noin 90 % on kreikkalaisista rypälelajikkeista.
Suurimmat viinitilat löytyvät Kreetalta, Peloponnesosista, Makedoniasta ja Ateenan lähellä sijaitsevalta Keski-Kreikan Attikan alueelta.
Kreikan viinien laatuluokitukset artikkelin loppu-osassa.
Kreikan viinialueet (v. 2021)
Attika
Attikan viinialue sijaitsee Keski-Kreikassa ”Ateenan takapihalla”. Attika on maan suurin yksittäinen viinialue. Iso osa Attikan maastosta on vuoristoista ja se on Kreikan kuivimpia ja kuumimpia alueita. Meri viilentää lämpötilaa rannikkoalueilla.
Attikan maaperä on pääasiassa kalkkipitoista, joka on seurausta joki- ja järvien lietekertymistä sekä alhaisesta hedelmällisyydestä. Tässä maaperässä viihtyy erityisen hyvin Savatiano– rypäle, joka ei ole arka kuivuudelle.
Attikan viinitarhat sijaitsevat pääasiassa Mesogian alueella ja tuottavat suurimman osa Kreikan Retsinan tuotannosta, Savatiano- ja Roditis-lajikkeista. Alueella viljellään myös useita kansainvälisiä lajikkeita.
Attikan viinit kuuluvat PGI (SMM) -laatuluokkaan (19 aluetta). Attikan alueelta ei tällä hetkellä tule PDO (SAN) -laatuluokkaan kuuluvia viinejä.
Epeiros
Kefalonia
Kreeta
Límnos
Makedonia
Kreikan Makedonia (tunnetaan myös nimellä Makedonia) on suuri viininviljelyalue, joka sijaitsee Kreikan pohjoisosassa. Viinialueen rajanaapureina ovat pohjoisessa Pohjois-Makedonian tasavalta, Albania ja Bulgaria sekä etelässä Egeanmeri. Makedonialla on hyvin vanha kulttuuri- ja viinihistoria, joka juontaa juurensa 400-luvulta eKr.
Makedonian viinitarhat on istutettu pääasiassa vuoristoalueille, jonka ilmastolla on sekä manner- että Välimeren alueen vaikutteita. Kesät ovat kuumia ja talvet kylmiä.
Makedonia tunnetaan parhaiten erinomaisen, kansainvälisesti tunnustetun punaviinin tuotannosta. Viinit valmistetaan pääasiassa Xinomavro-rypälelajikkeesta. Xinomavro kuuluu perinteisiin lajikkeisiin, se kypsyy myöhään ja on erityisen haastava viljellä.
Roditis-rypälelajiketta viljellään laajalti eri puolilla Makedoniaa. Roditis on yksi alueen vanhimmista kotoperäisistä rypälelajikkeista. Se kasvaa voimakkaasti ja tuottaa hyvän sadon. Valkoisista rypälelajikkeista eniten viljellään aromaattista Malagousiaa.
Makedonia on jaettu kuuteen viininviljelyalueeseen, Drama, Kavala, Halkidiki, Goumenissa, Naoussa ja Amynteo, jotka eroavat toisistaan erityisesti ilmastoltaan. Goumenissan ja Naoussan ympäriltä tulevat luultavasti maan parhaat punaviinit. Viinit on valmistettu lippulaivarypäleestä, Xinomavrosta sekä Halkidikin alueella Limnio-rypäleestä. Makedoniasta on nykyään kehittynyt yksi Kreikan laajimmista ja arvostetuimmista viinialueista.
Makedonia PDO-alueet (4kpl) ovat PDO Amynteo, PDO Naoussa, PDO Goumenissa ja PDO Slopes of Meliton.
Vuonna 1989 perustettu pohjoisen SMM Makedonian vyöhyke käsittää 13 aluetta: Grevena, Drama, Imathia, Thessaloniki, Kavala, Kastoria, Kilkis, Kozani, Pella, Pieria, Serres, Florina, Halkidiki. Viininviljelyn osalta ne määrittelevät Makedonian yhdennetyn ja autonomisen alueen.
Peloponnesos
Peloponnesos on Kreikan suurin niemimaa, sen pinta-ala on 21 439 neliökilometriä. Se on vuoristoista aluetta, ja kalkkikivikallioiset vuoret hallitsevat erityisesti sen keskiosia. Vuorten välissä on suuria laaksoja ja rannikoilla laajempia tasankoalueita. Peloponnesoksen ilmasto on itäosassa kuiva, länsiosassa sateisempi, ja keskiosan vuoristoalueilla viileä sekä talvella kylmä.
Peloponnesos on Kreikan tunnetuin viinialue. Tärkeimpiä yksittäisiä viinialueita ovat Mykonoksen lähellä sijaitseva Neméa, joka tuottaa punaviininsä lähes yksinomaan Agiorgitiko-rypäleestä eli Pyhän Yrjön rypäleestä.
Pohjois-Peloponnesoksella sijaitseva Pátra on pääosin valkoviinialuetta ja sen päälajikkeita on mm. Roditis. Mantínian ylänkö sijaitsee sijaitsee Peloponnesoksen eteläosassa ja on Moschofilero-rypäleen koti.
Peloponnesoksen alueella on viimeisimmän tiedon mukaan 7 PDO (SAN)-aluetta ja 14 PGI (SMM) -aluetta. (Wines of Greece, 19.2.2021)
Ródos
Samos
Santorini
Santorini (Thira) on tuliperäinen, kuunsirpin muotoinen kreikkalainen saari Egeanmeren eteläosassa, 113 kilometriä Kreetan saaresta pohjoiseen. Itse pääsaari Thira ei ole kovinkaan suuri. Saari on leveimmillään n. 5 km ja saaren pohjoisesta kärjestä eteläiseen kärkeen on matkaa n. 20 km. Santorini ei ole yksi saari, vaan viiden saaren ryhmä, joka on syntynyt useiden tulivuorenpurkausten seurauksena. Varsinaisen Santorinin pääsaaren, Thiran, lisäksi tähän saariryhmään kuuluu neljä muuta pienempää saarta: Thirassia, Nea Kameni, Palea Kameni ja Aspronisi.
Viinin tuotanto Santorinissa juontaa juurensa noin vuoteen 1653 eaa, jolloin tulivuorenpurkaus hautasi saarella sijainneen Akrotirin esihistoriallisen kaupungin. Suurin osa Santorinin viinitarhoista löytyy pääsaaren etelä- ja lounaisosasta, vulkaanisesta maaperästä ja hiekkakoostumuksesta, jossa kosteus on lähes nolla.
Santorinin viininviljelyn erikoispiirre on sen äärimmäisen haasteelliset viljelyolosuhteet. Santorini on erittäin lämmin ja aurinkoinen viinialue, eikä siellä juurikaan sada. Tämän vuoksi alueella voidaan viljellä vain saaren armottomiin viljelyolosuhteisiin ja hyvin köyhään, tuliperäiseen maaperään soveltuvia lajikkeita.
Valkoiset lajikkeet hallitsevat Santorinin viinitarhoissa. Assyrtiko-rypäle on eniten viljelty lajike alueella yli 70 % osuudellaan ja aromaattinen Aidani tulee toisena. Muita paikallisia viljeltäviä rypäleitä ovat valkoinen Athiri ja punaisista rypäleistä: Mandilaria, Mavrothiro, Mavrotragano ja Voudomato.
Santorinin viinien erittäin alhaiset sadot ovat luonnollinen seuraus vanhoista viiniköynnöksistä, vulkaanisesta maaperästä, Santorinin ainutlaatuisen ekosysteemistä ja voimakkaista tuulista. Saarella on vain yksi laatuluokka, PDO Santorini, joka kattaa sekä kuivat viinit että makean Vinsanton.
Thessalia
Thessalian alue kattaa noin 14 000 neliökilometriä rannikkomaata Manner-Kreikassa. Se on rannikkotasankoa, joka ulottuu sisämaahan mukaan lukien Pindus-vuoret lännessä ja Ólympos-vuori, jumalten myyttinen koti koillisessa.
Thessaliassa on Välimeren ilmasto, jossa on kuivat, lämpimät kesät ja leudot, sateiset talvet. Monilla alueen sisämaaosilla on kuitenkin selviä mannermaisia vaikutteita, erityisesti korkealla vuoristossa. Kylmät vuoristotuulet ja lumien sulamisvedet auttavat pitämään viinitarhat viileinä kasvukauden aikana, mikä edistää rypäleiden hapokkuuden kehittymistä.
Vaikka Thessalia ei ole tunnetuin Kreikan viinialueista, sillä on kukoistava viininviljelyteollisuus, joka sijaitsee enimmäkseen aluetta ympäröivillä vuorilla.
Thessalian rajojen sisällä on kolme suojattua alkuperänimitystä (PDO): Rapsani, Anhialos ja Messenikola. Rapsanin viinialue on näistä kolmesta tunnetuin, ja sen viinitarhat sijaitsevat Ólympos-vuoren etelärinteillä 250–750 metrin korkeudessa merenpinnan yläpuolella. Alue tuottaa viinejä, jotka ovat sekoitus Xynomavro-, Krasato- ja Stavroto -rypäleistä.
Thessaliassa on myös jonkun verran SMM-tason (PGI) viinejä, jotka mahdollistavat enemmän vapautta tuotetuissa viinityyleissä.
Traakia
Kreikan viinien laatuluokitukset
Viinit jaetaan EU asetuksen 436/2009 mukaisesti neljään luokkaan (aiemmin pöytäviinit, maantieteellisellä merkinnällä varustetut pöytäviinit ja tma-laatuviinit):
- Suojatun alkuperänimityksen omaavat viinit, SAN (Wines with Protected Designation of Origin, PDO) Tähän viiniluokkaan kuuluvat kreikkalaiset viinit, joilla on alkuperänimitys. Kreikassa on 33 aluetta, jotka ovat saavuttaneet suojatun alkuperänimityksen (PDO) aseman, joka tunnettiin aiemmin nimellä OPAP (kreikankielinen vastine VqPrD) tai OPE (kreikankielinen vastine AOc).
- Suojatun maantieteellisen merkinnän omaavat viinit SMM (Wines with Protected Geographical Indication, PGI) Tähän viiniluokkaan kuuluvat kaikki alueelliset viinit ja kaikki ”perinteisen nimityksen” viinit, joilla on samanaikaisesti vakiintunut maantieteellinen merkintä.
- Rypälelajikeviinit (Varietal Wines), ilman suojattua alkuperänimitystä tai maantieteellistä merkintää. Luokkaan kuuluvat kaikki tarvittavat edellytykset ja tarkastukset täyttävät pöytäviinit. Toisin kuin tavalliset pöytäviinit, tähän viiniluokkaan kuuluvilla viineillä on oikeus olla maininta niiden vuosikerta- ja lajikekoostumuksen osalta, mutta ei niiden maantieteellistä merkintää.
- Muut viinit. ”Tavalliset” kreikkalaiset viinit kuuluvat viiniluokkaan, johon kuuluvat kaikki viinit, jotka eivät ole SMM:iä ja jotka eivät myöskään kuulu rypälelajikeluokkaan. Tähän viiniluokkaan kuuluvilla ”kreikkalaisilla” viineillä ei edelleenkään ole oikeutta pitää esillä vuosikertavuottaan tai niiden koostumukseen osallistuvia lajikkeita.
(Lähde: Wines of Greece ja Valviran ohje viinien pakkausmerkinnöistä 2016, EU-säädöksiä)
Lue lisää:
Wines of Greece – Wines of Greece