Viinitapahtumat ja -matkat

Viinimatka samppanjan syntysijoille

Vuosi 2019 oli Joensuun viiniseura Munskänkarnan 20 -vuotisjuhlavuosi ja sen kunniaksi seura teki juhlamatkan Ranskaan Champagneen 25. – 30.9.2019.

Samppanjat ovat mielenkiintoisia juomia maun ja erityisesti niiden kiehtovan historian sekä niiden nauttiman ”glamour” -aseman johdosta. Arki muuttuu juhlaksi, kun samppanjapullo aukaistaan. Kun viiniharrastukseen vielä yhdistetään hyvä ruoka ja tutustuminen viiniviljelmiin ja viinin tuottajiin, muodostui matka Champagnen alueelle ainutlaatuisen hienoksi kokemukseksi.

Samppanjan pullokoot, Viinihetki
Samppanjan pullokoot esittelyssä Moet Chandonilla

Weinwelt Langefeld järjesti ja räätälöi matkan Joensuun viiniseuralle. Matkakohteina olivat Reims, Epernay ja lisäksi Troyes, joka täydensimme matkamme kokonaisuutta. Reitti oli kuin triangeli ja saimme näin myös eteläisen Champagne -alueen mukaan tutustumisohjelmaan. 

Monelle viiniseuralaiselle matka Champagneen merkitsi unelmien toteutumista ja monelle, kuten myös minulle, se oli samalla sekä opinto- että nautintomatka.

Perustietoa Champagnen alueesta

Nykyään AOC (alkuperämerkintä, eli Appellation Contrôlée) Champagne kattaa 33 573 hehtaarin alueen. Jotta kuohuviiniä voi kutsua samppanjaksi, tulee rypäleiden tulla AOC Champagneksi hyväksytyiltä palstoilta ja viinin tulee olla valmistettu tällä alueella.

Yhden alkuperänimikkeen alla tuotetaan tuhansia erilaisia samppanjoita. Alueen 15 700 viljelijää tuottaa 90 % rypäleistä, lopusta 10 %:sta vastaavat suuret samppanjatalot. Samppanjatalot kuitenkin tuottavat 69 % kaikesta samppanjasta. Tämän mahdollistaa viljelijöiltä ostetut rypäleet. Alueelta löytyy myös lukuisia osuuskuntia, joista osa tuottaa samppanjaa omalla tuotemerkillään.

Champagnen alue keskittyy pienille kukkuloille keskelle Marne-joen halkomaa kalkkiperäistä tasankoa 145 km Pariisista koilliseen. Alue on Ranskan pohjoisimpia viininviljelysalueita. Näillä alueilla etelään päin olevilla jyrkillä rinteillä on ratkaiseva merkitys , jotta Champagnessa viljellyt suhteellisen aikaisin kypsyvät rypälelajikkeet ehtivät saavuttaa juuri oikean sokeripitoisuuden ja hapokkuuden ennen syksyn tuloa. 

Champagnen maaperä on poikkeuksellinen. Viinitarhojen ohuen pinnan alla on myöhäisellä jurakaudella 152-157 miljoonaa vuotta sitten syntynyt kalkkikerros, Kimmeridge, joka säilyttää kosteuden kuivina aikoina ja varastoi lämpöä kosteina aikoina.

Viinikellarissa... Viinihetki
Pullokäymisessä muodostuvaa sakkaa

Viininviljelijän vaikutus on samppanjan valmistuksessa on huomattava. Viljelijä joutuu tekemään valintoja rypälelajikkeiden, kloonien, köynnösten leikkaamisen, sitomisen, ruiskutusten, satomäärän sekä sadonkorjuun ajankohdan suhteen.

Samppanjan valmistamiseen käytetään tavallisesti kolmea rypälelajiketta: vaaleaa Chardonnayta, ja tummat Pinot Noiria ja Pinot Meunieria. Alueelta löytyy myös pieniä määriä vanhoja rypälelajikkeita, joita laki sallii käytettävän samppanjan valmistuksessa edelleen. Näitä lajikkeita ovat Arbane, Petit Meslier, Enfumé, Pinot Blanc, Gamay ja Pinot Gris. Nämä lajikkeet kattavat vain 0,27 % viljelyalasta. 

Viinimatkan ohjelma 25 – 30.9.2019

Reims Notre Dame -katedraali, Viinihetki
Reimsissä sijaitseva Notre Dame -katedraali

Matkamme ensimmäinen kohde oli Reims, jonne saavuimme 25.9 iltapäivällä. Vajaan 200 000 tuhannen asukkaan Reims sijaitsee 160 kilometriä Pariisista koilliseen. Kaupunki tarjoaa paljon nähtävää, sillä 5.7.2015 Maailman perintökomitea julisti samppanja-alueen viinitarhat, talot ja kellarit UNESCO:n maailmanperintökohteiksi. Ensimmäisen päivän, torstain 26.9. tutustumiskohteina Reimsissä olivat samppanjatalot Veuve Cliquet ja Pommery. 

Veuve Gliquet, Champagne, Viinihetki
Veuve Cliquetin parhaimmat vuosikerrat kellarin portaissa

Samppanjatalo Veuve Cliquet

Philippe Clicquotin vuonna 1772 perustaman samppanjatalon johtajaksi tuli vuonna 1805 hänen poikansa  François Clicquotin 27-vuotias leski Barbe Clicquot Ponsardin, Madame Clicquot. 

Madamea kutsutaan modernin ajan ensimmäiseksi businessnaiseksi ja hänen tuottamansa samppanjat saivat ylistystä ympäri maailmaa. Vuonna 1810 Madame Clicquot loi ensimmäisen vintage champagnen ja vuonna 1816 hän ideoi keittiöpöydästään pulloille tanssituspulpetin sakanpoistoa varten. 

Edellä mainittu muiden viimeistelemä keksintö on edelleenkin käytössä alueella koneellisen tanssituksen ohella. Meille monelle tuttu keltainen etiketti julkaistiin vuonna 1877, ja se on säilynyt samppanjatalon tunnuksena tähän päivään saakka.    

Champagne Pommery, Viinihetki
Viinitalo Champagne Pommery 

Samppanjatalo Pommery

Vuonna 1868 perustetun samppanjatalon johtajana oli Madame Pommery, yksinhuoltajaleski, jonka aikaansaannos, vuoden 1874 Pommery Nature oli maailman ensimmäinen kuiva samppanja.  

Samppanjan vanhoja vuosikertoja, Viinihetki
Vanhoja vuosikertoja Pommeryn kellareissa

Champagne Taittinger

Champagne Taittingerin taidesarja, Viinihetki
Champagne Taittingerin taidesarja

27.9. perjantain aamupäivän ensimmäinen tutustumiskohde oli Champagne Taittinger. Champagne Taittinger on yksi Champagnen alueen arvostetuimmista ja vanhimmista tuottajista. Sen juuret juontavat vuoteen 1734. Edelleen perheomistuksessa oleva samppanjatalo Taittingerin päämajan sijainti 1200-luvun Saint Nicaisen luostarin päällä on paitsi keskeinen myös historiallinen. 

Talon johdossa on Pierre-Emanuel Taittinger ja hänen tiimissään työskentelevät hänen molemmat lapsensa, Vitalie ja Clovis. Taittinger on yksi suurimmista viinitarhanomistajista; tarhoja on 288 hehtaaria.

Samppanjatalo Leclerc Briant

Perjantain iltapäivän vierailukohde oli Leclerc Briantin samppanjatalo. Leclerc Briantin suku on viljellyt viiniköynnöksiä Samppanjan alueella jo 1600-luvulta asti. Samppanjantuottajana se on ollut edelläkävijänä viljelijätuottajien ja palstasamppanjoiden esiintulossa sekä luomu- ja biodynaamisessa viljelyssä. 

Tämä paikka oli useimmille meistä ensimmäinen kosketus biodynaamisen tuotannon maailmaan. Biodynaamisuus sinänsä ei ole mitään uutta; se on kuin palaamista takaisin luontoon ja luonnonmukaiseen viljelyyn, kuten jo isoisämme ja sitä edeltävät sukupolvet sitä harjoittivat. 

Viinitynnyreitä, Leclerc Briant viinitalo, Viinihetki
Savi- ja tammitynnyrit sekä kullattu tynnyri

Erittäin mielenkiintoista on Leclercin tapa toteuttaa biodynaamisuutta viiniviljelyssä, kuten esim. kypsytys eri materiaaleista valmistetuissa tynnyreissä:

1. tynnyri on savesta kuten maa 
2. tynnyri tammipuusta kuten kaikki maan ja taivaan välillä ja 
3. tynnyri on kullattu, jolla saadaan yhteys aurinkoon 

Viinitilan esittelijä mainitsi useaan kertaan ”kultaisen yhteyden“ (= kultainen leikkaus), joka ei ole mitään yliluonnollista, vaan ilmiö tulee esiin luonnossa melkein kaikkialla. Esimerkiksi kasvien kasvuvaiheet, perusrungosta lehvistöön, näyttävät myös noudattavan kultaisen suhteen rytmiikkaa.  

Nykyiset Leclerc Briantin omistajat (v. 2012 lähtien) yhdysvaltainen pariskunta Marc Nunelly ja Denise Dupre palkkasivat biodynaamisen viljelyn spesialistin ja konsultin Hervé Jestinin kellarimestariksi. Jestinin työn ansiosta on voitu määritellä Leclerc Briantin biodynaamisen valmistuksen periaatteet ja soveltaa niitä paitsi viiniköynnösten viljelyyn myös viininvalmistukseen.  

Leclerc Briantin samppanjatalossa kaikki tuotteet on valmistettu biodynaamisesti vuodesta 1980 lähtien. Talon erikoisuus on merenpohjassa kypsyvä Abyss -samppanja.  

Leclerc Briant on Champagnen ainoa tuottaja, jonka koko viinitarjonta on viljelty luonnonmukaisesti ja rypäleet ovat peräisin kaikista kolmesta Champagnen ikonisista alueesta: Côte des Blancsista, Montagne de Reimstä ja Côte des Barista.  

Patsas Dom Perignon. Cahmpagne, Viinihetki
Viinintekijä, munkki Dom Perignonin patsaan äärellä allekirjoittanut Juha Tiensuu

Kohti Troyesia

Perjantain 27.9  iltapäivän menomatkalla kohti Troyesin kaupunkia, pysähdyimme Epernay:n kaupungissa, jossa munkki Dom Perignon aikanaan työskenteli. Vaikka hän ei keksinytkään samppanjaa, hän kehitteli pullotusta, kellarointia, korkkeja ja niiden sidoksia, viiniköynnösten lannoitusta, leikkaamista ja hoitoa sekä puristimia ja muita valmistukseen liittyviä tekniikoita. 

Viinintekijänä munkki Dom Perignon oli arvostettu jo omana elinaikanaan. Champagne de Avenuella sijaitsevalla Moet et Chandonin Champagnetalon pihalla sijaitsevan munkin patsaan vieressä oli hyvä kuvauttaa itsensä. 

Lauantaina 28.9. iltapäivällä yövyttyämme Troyesissa jatkoimme matkaa Courteronin kylään. 

Biodynaamista samppanjaa. Champagne Fleury. Viinihetki
Biodynaamista samppanjaa kypsymässä Fleurylla

Champagne Fleury

Courteronissa oli esittely ja tasting Champagne Fleury:llä. Fleury on myös biodynaaminen tila, jossa useaan otteeseen mainittiin myös aikaisemmin mainitsemani kultainen leikkaus. Nokkosuutteen ja muiden yrittien sekä kasvien vaikutus biodynaamisessa viljelyssä tuli myös esille hyvin. 

Fleuryn samppanjasuku on ollut biodynaamisen viljelyn pioneeri Champagnen alueella. Vuonna 1989 kolmannen sukupolven samppanjantuottaja Jean-Pierre Fleury otti rohkean askeleen eteenpäin muokkaamalla kolme hehtaaria sukunsa tiluksista biodynaamisiksi. Hyvät tulokset kannustivat kehittämään luonnollisia viljelymetodeja edelleen ja kolme vuotta myöhemmin 1992 koko 15 hehtaarin tila oli biodynaamisesti viljeltyä. 

Fleury -samppanjatalo sijaitsee eteläisen Champagnen Côte des Barissa, pienessä Courteronin kylässä. Maaperä on alueelle tyypillistä kalkkikiveä. Pinot Noir -köynnökset peittävät 85 % pinta-alasta ja Chardonnayta on 10 %. Lisäksi tilalla kasvaa pieniä määriä Pinot Blancia sekä Pinot Gristä. Tila tuottaa noin 200 000 pulloa vuodessa.

Maanalaisen viinikellarin käytävä Champagnessa, Viinihetki.
Maanalaisia kellarikäytäviä Champagnessa

Troyesiin palasimme lauantai-iltana ja sunnuntai 29.9.2019 oli vapaapäivä, jolloin meillä retkeläisillä oli mahdollisuus käydä tutustumassa haluamiimme kohteisiin.  Illalla kokoonnuimme juhlaillalliselle Hotel Golden Tulip Troyesiin, jossa muistelimme päivien antia.

Maanantaina 30.9. lähdimme kohti Pariisia ja CDG:n (Charles de Gaullet) lentokenttää, josta paluumatkamme kohti Helsinkiä alkoi.

Biodynaamisuus viininvalmistuksessa

Biodynaamiseen viljelyyn kuuluu filosofia, joka on ammennettu Rudolf Steinerin maailmankatsomuksesta. Viljelyssä noudatetaan tarkkaa rytmiä, joka perustuu maan liikkeisiin, vuodenaikojen vaihteluun, kuunkiertoon ja vuorokausirytmiin. Toimenpiteitä kasvustolle tehdään tarkan aikataulun mukaisesti.

Itävalta-Unkarissa syntynyt Rudolf Steinerin oli filosofi, joka tutki luonnon vaikutusta kasvien kasvuun. Steiner uskoi, että kasvuun vaikuttaa neljä elementtiä: maa, vesi, ilma sekä lämpö. Auringonvalo ja lämpö saavat kasvin kasvamaan ylöspäin, kun taas vesi ja maan vetovoima tukevat juuriston kasvua. Kun nämä neljä elementtiä ovat tasapainossa toistensa kanssa, kasvien ja tässä tapauksessa viiniköynnöksen elämä on harmoniassa.

Biodynaamisia oppeja noudattava viinintuottaja ei käytä tarhoillaan rikkaruohomyrkkyjä, keinolannoitteita tai muita synteettisiä ja kemiallisia torjunta-aineita, vaan luottaa luonnollisiin menetelmiin, joita on ollut käytössä jo satoja vuosia. 

Viiniköynnöksen tuholaisia torjutaan niiden luonnollisilla vihollisilla, ja niille voidaan istuttaa houkuttelevampia kasveja syötäväksi. Köynnökselle voidaan ruiskuttaa esimerkiksi nokkosista, kamomillasta tai muista kasveista valmistettua kasvua vahvistavaa uutetta.

Kyse on hyvinkin yksinkertaisesta tavasta valmistaa viiniä ja biodynaamisesti tuotetut viinit valmistetaan ympäristön ehdoilla. Luonnon rytmien kuunteleminen ei ole itseisarvo vaan työväline, jonka avulla valmistetaan harmonisempia ja puhtaan luonnollisia viinejä. 

Kun viiniköynnöksen kasvuympäristö on terve ja maa voi hyvin, syntyy terveitä rypäleitä, joita voidaan käyttää moniulotteisten viinien raaka-aineena. Terveestä ja puhtaasta maasta viiniköynnös saa tarvitsemansa mineraalit ja ravinteet, jotka myös maistuvat itse viinissä.

Luonnonmukaisesti kasvatetun viiniköynnöksen juuret saattavat kaivautua kymmenien metrien syvyyteen, jolloin rypäleet saavat runsaammin mineraaleja. Mineraalisuus onkin monen moniulotteisen viinin salaisuus.

Teksti: Juha Tiensuu, Joensuun viiniseura Munskänkarna, puheenjohtaja
Kuvat: Kari Härkönen, Juha Tiensuu

VIDEO: Mitä on biodynaaminen viininviljely

TIETOVISA kuohuviineistä

Lue myös:

Viinihetken tastingissä samppanjaa Champagne Fleuryn viinitilalta:
Biodynaamista samppanjaa Fleur de l’Europe Brut Nature ja sushia



Opt In Image
Kiinnostunut viineistä? Aloita mielenkiintoinen harrastus tai syvennä jo hankkimaasi tietoa viineistä. Liity maksuttomalle viinikurssille ja Viiniviestin tilaajaksi!
Saat kuukausittain viininmaistelutehtävän, viinitietoa, viini- ja ruokasuosituksia, pääsyn Viiniharrastajan vinkkikellariin, suljettuun Facebook -ryhmään ym. Liittyminen kurssille ei sido sinua mihinkään. Voit lopettaa tilauksesi, milloin haluat.