piknik rannalla
Kuohuviinit,  Piknik, tapas, pikkusyötävät

Viinihetki luonnon helmassa – lähde piknikille!

Suomen virallinen piknik-kausi alkaa vapusta ja jatkuu läpi kesän ja vielä pitkälle syksyyn. Mikään ei voita lämmintä, aurinkoista päivää luonnon helmassa. Piknikille voit lähteä huolellisen valmistautumisen jälkeen tai hetken mielijohteesta. Voit myös ideoida piknikille jonkin mielenkiintoisen teeman esim. ainutlaatuinen piknikpaikka, ruokateema, merkkipäivät ym. Oli teema tai ei, tärkeintä kuitenkin on iloinen retkimieli.

Piknik on ateria, joka nautitaan mieluiten luonnonkauniissa ympäristössä, kuten puistossa, järven rannalla tai muussa paikassa, joka tarjoaa mielenkiintoisen näkymän. Myös kesäiset tapahtumat ovat mukavia eväsretkikohteita.

(Artikkeli sisältää affiliate-linkkejä, jotka on merkitty tähdellä *)

Piknikin historiaa

Piknik-sana tulee ranskan sanasta pique-nique, jota on käytetty Tony Willisin vuoden 1692 painoksessa Origines de la Langue Française. Termiä käytettiin kuvaamaan ravintolassa ruokailevaa ihmisryhmää, joka toi mukanaan omat viininsä. Piknikin perusideana oli pitkään nyyttikestit eli ateria, johon kaikki osallistuivat tuomalla jotakin syötävää tai juotavaa yhteisesti tarjottavaksi.

Piknik, jota myös eväsretkeksi kutsutaan, oli Ranskassa yleistä vallankumouksen jälkeen, jolloin tavallisten ihmisten oli mahdollista vierailla ja seurustella maan kuninkaallisissa puistoissa. 1700- ja 1800-luvuilla piknikit olivat monimutkaisia sosiaalisia tapahtumia monimutkaisilla aterioilla ja hienoilla juomilla, joiden valmistaminen kesti joskus päiviä. Tuolloin piknikhuviretket kuuluivat monien kaupunkilaisten vapaa-ajanviettotapoihin.

1800-luvun alussa eräs lontoolaisryhmä perusti Piknik-seuran, jonka jäsenet tapasivat Pantheonissa Oxford Streetillä. Jokaisen jäsenen odotettiin tarjoavan oman osuutensa viihteestä ja virvokkeista ilman yhtä tiettyä isäntää. Esimerkkinä historiallisen suuresta pikniktapahtumasta on vuonna 2000 Ranskan rannikolta rannikolle järjestetty 1000 kilometriä pitkä piknik, jolla juhlistettiin uuden vuosituhannen ensimmäistä Bastille -päivää (Ranskan kansallispäivä).

Suomalaisetkin ovat nauttineet aterioita luonnonhelmassa jo 1700-luvulta lähtien, mutta ulkoilmaretket yleistyivät erityisesti vasta 1800-luvun puolivälissä, jolloin Korkeasaaresta, joka nykyään toimii eläintarhana, tuli suosittu retkikohde. Näihin aikoihin sana ”picknick” vakiintui suomalaiseen puheeseen.

1800-luvulla yleistyivät myös työväen kävelyretket, joille lähdettiin suurella joukolla. Mukaan pakattiin eväsleivät, kahvipannut sekä kakut, ja usein retkillä viivyttiin yön yli.

Piknik-eväät, mansikat. Viinihetki
Piknikille voi ottaa evääksi lähestulkoon mitä vain. Pikniktarjoiluun kannattaa panostaa…

Mitä mukaan piknikille?

Ohessa pieni muistilista piknikiä varten:

  • retkialusta tai -huopa, pidemmälle retkelle sateensuoja ja sadevaatteita
  • pöytäliina
  • lautasliinat
  • lasit ja viinilasit, lautaset ja aterimet (kertakäyttöiset esim. kierrätysmateriaalista tai piknik-käyttöön tarkoitettuja kovamuovisia aterimia ja astioita, joita voi käyttää uudelleen.)
  • termospullo, jossa lämmintä tai kylmää juotavaa
  • hyvä yleisveitsi
  • korkinavaaja
  • kosteuspyyhkeitä, roskapusseja
  • kylmälaukku helposti pilaantuvia ruokia ja juomia varten
  • tarvittaessa lämpimiä vaatteita

Piknikin aiheesta riippuen…

  • yhteistä ajanvietettä (esim. pelejä)
  • uimapuku ja pyyhe
  • retkigrilli
  • retkituolit
  • tyynyjä ym.

Mitä ruokaa ja juomaa eväskoriin?

Piknikille voi ottaa evääksi lähestulkoon mitä vain, useimmiten kuitenkin kylmää ruokaa, sillä tulenteko ei yleensä ole sallittua luonnossa muuten kuin merkityillä paikoilla. Pikniktarjoilu riippuu osallistujista ja teemasta. Pikniktarjoiluun kannattaa kuitenkin panostaa – vain mielikuvitus on rajana piknikpäivän toteuttamisessa.

Kesällä on otettava huomioon, että ruoka saattaa kuumalla ilmalla herkästi pilaantua. Erityisesti maitotuotteita ja majoneesia kannattaa välttää, ellei ole mahdollista pitää huolta kylmäketjusta. Kylmät juomat, kuten limsat, olut, roseeviini, valkoviini ja kuohuviini, on viisasta jäähdyttää jo kotona valmiiksi ja pakata sitten kylmälaukkuun. Viinipulloja varten on myös saatavilla olkapäällä kannettavia kylmälaukkuja ja pullon ympärille kiedottavia ”kylmäkääreitä”.

Myytävänä on myös erityisiä retkicoolereita, jotka soveltuvat erityisesti viini- tai samppanjapullojen viilennykseen.

* Retkicooleri L´Atelier du Vin Geelicooler kantokahvalla

* Retkicooleri Koala Geelicooler korkki

Pienempään eväskoriin ”kylmäkalletkin” ovat riittäviä. Lasinen pullo ei ole kaikissa oloissa paras tai turvallisin pakkausmuoto, käteviä ovat esimerkiksi muoviset pullot.

Järjestyslaki antaa luvan alkoholijuomien nauttimiseen puistoissa tai muilla niihin verrattavilla yleisillä paikoilla kuitenkin siten, että nauttiminen ja siihen liittyvä oleskelu sekä käyttäytyminen eivät kohtuuttomasti häiritse muita paikalla olevia.

Piknik-viinit

Piknikin juomat saavat olla raikkaita sekä monenlaisille ruokalajeille sopivia. Kuohuviini, esimerkiksi hedelmäinen prosecco tai samppanja sopii hyvin piknikille. Roseeviini on piknikjuomien klassikko ja se maistuu viilennettynä erityisesti suolaisten piknikpalojen kanssa.

Valkoviineistä piknikruokien seuraan sopivat yleensä varsinkin raikkaat, aromikkaat ja hedelmäiset viinit kuten esimerkiksi Sauvignon Blanc-, Riesling- ja Grüner Veltliner-rypäleistä valmistetut viinit. Myös portugalilaiset kuivat valkoviinit ovat erinomaisia piknik-viinejä. Jos valintana on punaviini, sekin saa olla ulkoilmassa melko kevyt.

Piknik -juoma Prosecco-kuohuviini, Viinihetki
Prosecco on monipuolinen retkijuoma. Se sopii yhteen monenlaisten makujen kanssa.

Viinihetken juomavalinta piknikille

Viinihetkessä valitsemme usein juomaksi piknikille kuohuviinin, koska se on mielestämme monipuolisin retkijuoma ja sopii hyvin yhteen piknikin monenlaisten makujen kanssa. Kuohuviini sopii myös lähes kaikenlaisiin piknik-teemoihin. Viimeksi piknik -koristamme löytyi italialainen prosecco -kuohuviini.

Prosecco on Italian suosituimpia viinejä. Se on kuohuviini, jota valmistetaan Veneton ja Friuli-Venezia Giulian alueella Koillis-Italiassa. Viinillä on samanlainen alueellinen nimisuoja kuin Ranskan samppanjalla, jota saa valmistaa vain Champagnen alueella. Proseccon päärypäleenä käytetään Gleraa, joka on tuottoisa myöhään kypsyvä lajike. Sen korkea hapokkuus ja melko neutraali maku sopii erinomaisesti kuohuviinien valmistukseen.

Yksi suurimmista eroista Proseccon ja muiden kuohuviinien (esim. samppanja, cava) välillä on valmistustapa. Prosecco valmistetaan tankkikäymismenetelmällä (Charmat), jossa viini käy toisen käymisensä terästankeissa, mikä antaa viinille noin 3-4 ilmakehän paineen. Tämä tarkoittaa sitä, että Proseccon kuplat kestävät pidempään kuin oluessa (noin 1,5 ilmakehän paine), mutta eivät niin pitkään kuin samppanjassa (5-6 ilmakehän paine).

Kun käymisprosessi on saatu päätökseen, viini lepää noin 3 kuukautta säiliössä, jonka jälkeen se suodatetaan ja makeutetaan seuraavien makeusasteiden mukaan: brut (0-12g/l), extra dry (12-17g/l), dry (17-32g/l). Lopuksi viini pullotetaan. Prosecco juodaan nuorena ja nautitaan hyvin viilennettynä (8-10 astetta).

Prosecco ja roseeprosecco  –  mitä eroa niillä on?

Italian viinilainsäädäntöön on tullut muutos vuonna 2020, joka hyväksyy proseccon valmistukseen myös Pinot Nero (Pinot Noir) -rypälelajikkeen. Pinot Nero -rypälettä saa proseccon valmistukseen käytetyistä rypäleistä olla enintään 15 % osuus. Rypäleen tumma väri antaa vaaleanpunaisen sävyn kuohuviinille.

Tavallinen prosecco on raikas, miellyttävän pehmeän makuinen, kun taas pieni määrä Pinot Noiria roseeproseccossa tuo makuun ryhdikkyyttä. Proseccon ominainen päärynäisyys on kuitenkin edelleen vahvasti havaittavissa.

Roseeproseccoa voi valmistaa Brut Naturesta hieman pyöreämpään ja hedelmäisempään tyyliin Extra Dryhin asti. Tavallisen proseccon makeusasteita ovat Brut, Extra Dry ja Dry, jolloin se voidaan luokitella erittäin kuivan ja kuivan lisäksi myös puolikuivaksi.

Piknik luonnonkauniissa ympäristössä, järven rannalla, Viinihetki
Piknik nautitaan mieluiten luonnonkauniissa ympäristössä.

Ota hetki irti arjesta – lähde piknikille!

Mikään ei ole mukavampaa kuin istua ystävien kanssa lämpimänä kesäpäivänä varjossa ja juoda viiniä. Tunnettu ranskalainen lakimies ja gastronomi Brillart-Savarin (1755-1826 ) on aikanaan todennut piknikistä:

”Istahdetaan nurmikolle ja syödään, korkit lentävät, jutellaan, nauretaan, lasketaan leikkiä täydellisen vapaina, sillä maailma on meidän ruokasalimme ja itse aurinko on valomme.”

Lataa tästä Viinihetken piknik-vinkit


Lähteitä:

  • Viinilehti
  • viinilinna.fi
  • Johnson Hugh 1989. Viinin ilot

Lue myös:
Loppukesän juhlistaja, kuohuviini Charles de Fère Crémant du Jura Brut ja pikkunaposteltavat

Opt In Image
Kiinnostunut viineistä? Aloita mielenkiintoinen harrastus tai syvennä jo hankkimaasi tietoa viineistä. Liity maksuttomalle viinikurssille ja Viiniviestin tilaajaksi!
Saat kuukausittain viininmaistelutehtävän, viinitietoa, viini- ja ruokasuosituksia, pääsyn Viiniharrastajan vinkkikellariin, suljettuun Facebook -ryhmään ym. Voit lopettaa tilauksesi, milloin haluat. Kirjoita etunimesi ja sähköpostiositteesi alla oleviin kenttiin ja klikkaa painiketta "Liity kurssille".