Viini ja ruoka, Viinihetki
VIINITIETO

Mitä viinin täyteläisyys on?

Olet ehkä huomannut, että useissa viinikuvauksissa, erityisesti punaviinien kuvauksissa, käytetään sanaa täyteläinen, keskitäyteläinen, kevyt jne. Mitä tämä mystinen sana, täyteläisyys, mahtaa tarkoittaa? Tässä artikkelissa avataan termin taustaa ja merkitystä.

Mitä viinin täyteläisyys on?

Täyteläisyydellä tarkoitetaan suuntuntumaa, joka aistitaan suun tai limakalvojen pinnalla tietynlaisena painon tunteena. Esimerkkinä täyteläisyydestä on rasvattoman maidon, täysmaidon ja kerman välinen ero, joka on helposti havaittavissa juoman rasvapitoisuuden ansiosta. Viinin täyteläisyys tarkoittaa viinin paksuuden ja pyöreyden tuntua suussa.

Sekä puna- että valkoviinit voivat olla täyteläisiä, mutta punaviinit ovat yleensä täyteläisempiä kuin valkoviinit. Myös kevyt viini voi olla maultaan ja suuntuntumaltaan voimakas. Täyteläisen vastakohta on kevyt, hento viini, jolla on alhainen alkoholipitoisuus ja se on maultaan vähäarominen.

Täyteläisyys ei tarkoita samaa kuin laatu. Hyvän viinin tunnistaa vivahteikkuudesta, pitkästä jälkimausta ja myös siitä, että viini kehittyy varastoitaessa. Hyvän viinin hedelmäisyys ja suuntuntuma ovat sopivassa tasapainossa, kuten myös sen tanniinit ja hapotkin. Edellä mainittuja laadun merkkejä voi viinissä olla täyteläisyyden asteesta riippumatta.

Viinin ”runko” (vartalo, body) muodostuu alkoholista, hapoista, täyteläisyydestä, makeudesta (valkoviinit) ja tanniineista (punaviinit). Runko kuvaa viinin rakenteen voimakkuutta ja täyteläisyyttä.

Viinin kasvuympäristö, viileä tai lämmin vaikuttaa rypäleen ominaisuuksiin.  Viinihetki
Lämmin kasvuympäristö tuottaa toisenlaisia ominaisuuksia rypäleeseen kuin viileä kasvuympäristö.

Miten täyteläisyys saadaan viiniin?

Viinirypäleen kasvuympäristöllä on merkitystä täyteläisyyteen. Lämmin kasvuympäristö tuottaa erilaisia ominaisuuksia rypäleeseen kuin viileä kasvuympäristö. Yleisimmät erot liittyvät rypäleen sokeripitoisuuteen, happoisuuteen sekä rypäleen ja maaperän aromeihin. Kevyemmät viinit tulevat yleensä viileiltä alueilta ja täyteläiset viinit lämpimien kasvuympäristöjen alueilta.

Paksukuoriset rypäleet antavat viinille runsaan tanniinirakenteen, joka tuntuu viinissä ryhdikkäänä suuntuntumana. Viinin sokeripitoisuus sekä esimerkiksi kypsytyksessä käytetty tammi tuovat viiniin täyteläisyyttä, runsauden tuntua ja usein poistavat viinin hyökkäävimpiä piirteitä. Tuoreissa tammitynnyreissä ikäännytetyillä viineillä on usein voimakkaampi maku. Viinin alkoholipitoisuutta ja sen täyteläisyyden tuntua voidaan myös nostaa lisäämällä rypälemehuun sokeria ennen käymisvaihetta (chaptalisointi).

Viinin täyteläisyyttä ei ole aina helppo määrittää, koska se sisältää monia tekijöitä. Kuvan esimerkit viineistä ovat suuntaa antavia. Esimerkiksi erilaisista kasvuolosuhteista johtuen Pinot Noir voi olla keskitäyteläinen tai jopa täyteläinen

Viinin täyteläisyyden asteet

Kevyt viini

Yleensä kaikkia viinejä, joiden alkoholipitoisuus on alle 12,5 prosenttia, pidetään kevyinä. Nämä viinit ovat usein rapsakkaan hapokkaita ja virkistäviä, kuten mm. valkoisista rypäleistä valmistetut Pinot Grigio, Riesling ja Sauvignon Blanc -viinit. Myös viileämmän ilmaston hapokkaat punaviinit voivat olla kevyitä esim. Pinot Noir-viinit. Italiassa kevyitä punaviinejä tehdään Bardolinon alueella, samoin kevyitä ovat monet Saksan punaviinit. Viinimaailman klassikoihin kuuluvat esimerkiksi Burgundin punaviinit, jotka ovat kevyitä tai keskitäyteläisiä.

Keskitäyteläinen viini

Keskitäyteläisten viinien alkoholipitoisuus on noin 12,5–13,5 prosenttia. Keskitäyteläinen viini on kevyen ja täyteläisen väliin sijoittuva viini, jonka maku ei ole kovin runsas eikä alkoholipitoisuus kovin korkea. Keskitäyteläisiä viinejä ovat esim. Rose, Sangiovese ja klassiset ranskalaiset punaviinit (Bourgogne), samoin uuden maailman Pinot Noir -viinit.

Täyteläinen viini

Täyteläisten viinien alkoholipitoisuus on yleensä yli 13,5 prosenttia. Suurin osa tähän luokkaan kuuluvista viineistä on punaisia, mutta Chardonnay on esimerkki täyteläisestä valkoisesta. Tämä johtuu viinin kypsyttämisestä tammitynnyreissä. Täyteläisiä punaviinejä valmistetaan erityisesti lämpimässä ja kuumassa ilmastossa, jossa aurinko kypsyttää rypäleet runsaan sokeripitoisiksi ja viinien alkoholipitoisuudesta tulee luonnostaan korkea.

Täyteläisiä ovat tyypillisesti useat uuden maailman punaviinit ja myös monet eteläranskalaiset, espanjalaiset tai italialaiset punaviinit. Erittäin täyteläisiä punaviinejä voivat olla esimerkiksi Italian amaronet, australialaiset shiraz-viinit, chileläiset carmeneret ja argentiinalaiset malbecit.

Alkossa punaviinit on jaettu täyteläisyyden perusteella neljään luokkaan eli kevyisiin, keskitäyteläisiin, täyteläisiin ja erittäin täyteläisiin. Eniten vaihtoehtoja löytyy keskitäyteläisten ja täyteläisten viinien joukosta.

Viinin täyteläisyys ja ruoka, Viinihetki

Viinin täyteläisyys ja ruoka

Viinin täyteläisyydellä on erityisesti merkitystä viinin ja ruoan yhdistämisessä. Tuhti punaviini houkuttelee erityisesti sydäntalvella. Täyteläiset punaviinit sopivat ruokaviineiksi, kunhan myös ruoka on yhtä täyteläistä – vaikkapa tummaa kokolihaa, risottoa tai kypsää kovaa juustoa. Täyteläinen punaviini on omiaan liharuokien kyljessä. Täyteläiset viinit sopivat usein myös sellaisenaan nautittaviksi.

Keskitäyteläisiä punaviinejä on usein pidetty täydellisinä ruokaviineinä. Niitä on helppo yhdistää sekä kevyisiin että tukevampiin ruokiin. Monet klassiset ranskalaiset punaviinit ovat keskitäyteläisiä, samoin uuden maailman Pinot Noir -viinit. Tämä johtuu siitä, että ne ovat tasapainoisia sekä hapokkuuden että tanniinin osalta. Nämä kaksi edellä mainittua viinin ominaisuutta otetaan yleensä ensimmäisenä huomioon yhdistettäessä viiniä ruokaan.

Kevyet viinit sopivat hyvin kevyiden ruokien pariksi esimerkiksi äyriäisruoille, salaateille ja monille kasvisruoille. Kevyet viinit voivat olla yhtä nautinnollisia kuin täyteläiset viinit, vaikka niitä monesti saatetaan aliarvioida ruokaviineinä.

Etsi oma suosikkiviinisi

Viinin täyteläisyyttä ei ole aina helppo määrittää, koska se sisältää monia tekijöitä. Viinin runko riippuu useista tekijöistä, kuten alkoholipitoisuudesta, hapokkuuden tasosta, sokerin määrästä ja käytettyjen viinirypäleiden tyypistä. Kun etsit omaan makuusi sopivia viinejä, valitse haluatko maistella täyteläisempiä viinejä, kevyempiä viinejä vai jotain siltä väliltä. Siirry seuraavaksi tutkimaan viinin muita ominaisuuksia yksi kerrallaan – tanniinisuutta, hapokkuutta ja makeutta. Lopputuloksena saatat löytää omat suosikkiviinisi.

Lähteet

Winefolly
Alko


Lue myös:

Viinin väri, tuoksu ja maku – aistien juhlaa
Viinin hapokkuus
Viinin tanniinisuus

Haluatko tietää lisää viineistä? Liity maksuttoman Viiniviestin tilaajaksi!
Saat 1-2 kuukauden välein sähköpostiisi viinitietoa, viini- ja ruokasuosituksia ja pääsyn Viiniharrastajan vinkkikellariin. Voit lopettaa tilauksesi, milloin haluat. Kirjoita etunimesi ja sähköpostiosoitteesi alla oleviin kenttiin ja klikkaa painiketta: Tilaa Viiniviesti