Mikä viiniharrastuksessa kiehtoo?
Moni varmasti miettii, mikä viineissä oikein kiehtoo? Miksi esimerkiksi Alkon viinien myyntiluvut ovat olleet nousussa jo usean vuoden ajan?
Vaikka viinien maailma saattaa vaikuttaa kaaosmaiselta viinialueineen, rypälelajikkeineen, laatumerkintöineen jne, kyse kaikessa yksinkertaisuudessaan on kuitenkin maataloustuotteesta, jota ihminen on tuottanut jo tuhansien vuosien ajan.
Joku ehkä saattaa pitää viiniharrastusta kalliina, ”hienosteluna”, vaikeasti ymmärrettävänä tai turhuutena. Oli asia niin tai näin, tosiasia on, että viinit ovat alkaneet kiinnostaa suomalaisia yhä enemmän niin ruokajuomana kuin seurustelu- ja nautiskelutarkoituksessakin. Viininviljelyä rypäleistä kokeillaan jo jopa kotimaan olosuhteissa.
Miten meistä tuli viiniharrastajia?
Me, Juha ja Sirpa, Viinihetki-sivuston ylläpitäjät saimme kipinän viiniharrastukseen jo yli 30 vuotta sitten ja harrastus on jatkunut näihin päiviin saakka. Harrastus on kehittynyt vuosien varrella ja saanut uusia muotoja, joista viimeisin on Viinihetki-sivuston perustaminen 3,5 vuotta sitten. Tässä artikkelissa kerromme, miten meistä tuli viiniharrastajia ja mikä meitä viineissä kiehtoo.
Positiivisia makuelämyksiä viineistä
Juha: Kipinä viineihin lähti aikoinaan yksittäisestä viininmaistelukerrasta ja siitä syntyneestä positiivisesta makuelämyksestä. Tämä johti ensimmäisen suomenkielisen viinikirjan hankintaan. (Viinien kirja, toimittanut Juhani Jaskari)
Sirpa: Minulle viini oli tullut tutuksi lapsuudenkodissani, jossa viiniä nautittiin isommissa perhejuhlissa ja juhlapyhinä aterian yhteydessä. Tuntui hyvin luontevalta jatkaa samaa perinnettä myöhemmin aikuisena omassa perheessä.
Varsinainen yhteinen viiniharrastuksemme alkoi kirjastosta löytyneestä Suuresta viinikirjasta (Hugh Johnsson). Kirjasta löytyi ohjeistus viinimaisteluun ja malli kaavakkeesta, johon merkittiin havaintoja maisteltavasta viinistä. Kaavakkeen avulla pääsimme sisälle viininmaistelun ”saloihin”.
Ruoan ja viinin yhdistäminen on innostavaa
Seuraava vaihe viiniharrastuksessamme oli ruoan ja viinin yhdistäminen. Ryhdyimme ystävien kanssa valmistamaan useamman ruokalajin menuja muutaman kerran vuodessa ja menuihin sisällytettiin ruokiin sopivat viinit. Näiden viinivalintojen myötä löytyi myös sopivia viinejä säilytettäväksi pidemmän aikaa. Ensimmäiset kolme ”kellaroitua” pulloa olivat makeaa valkoviiniä Ranskan Bordeaux’sta (Chateau de Malle 1981).
Elämäntilanteesta riippuen ruoka- ja viiniharrastus on jatkunut vuosikymmenten ajan enemmän tai vähemmän säännöllisesti. ”Ruuhkavuosina” viininharrastukselle jäi vähemmän aikaa, mutta lasten kasvettua aikuiseksi harrastusta oli mahdollista jatkaa jälleen intensiivisemmin. Viimeisten 15 vuoden ajan olemme olleet mukana myös viiniseuratoiminnassa.
Mikä viiniharrastuksessa kiehtoo?
Mikä tekee viineistä niin kiinnostavia, että niiden parissa jaksaa viettää aikaa vuodesta toiseen?
Juha: ”Viineihin liittyy paljon muutakin kuin pelkästään niiden maistelu. Viinitilojen vuosisataiset perinteet, joissa viininviljelyn menetelmät ja filosofia ovat periytyneet sukupolvelta toiselle sekä laajemminkin viinien kulttuurihistoria ovat hyvin kiehtovia aiheita. Moniin maisteltuihin viineihin liittyvät makumuistot pitävät myös yllä mielenkiintoa ja uusia makuelämyksiä tulee tarjolle jatkuvasti.”
Sirpa: ”Erityisesti eri rypälelajikkeet ja niiden ominaisuudet ja aromit kiinnostavat. Rypälelajikkeita on tuhansia ja on mielenkiintoista, miten erilaisia makuvivahteita ne saavat viinissä aikaan. Myös erilaiset viinien valmistusmenetelmät ovat kiinnostavia.”
Viinejä ja etikettejä voi keräillä
Juha: ”Yksi viiniharrastuksen kiinnostavista osa-alueista on viinipullojen etikettien keräily ja ensimmäisen kellaroidun pullon etiketti onkin edelleen tallessa. Viinien säilytystä voi pitää samanlaisena keräilyharrastuksena kuin vaikkapa postimerkkien tai vanhojen autojen keräilyä.
Viinit kypsyvät edelleen oikeanlaisessa säilytystilassa ja on mukavaa miettiä, minkä ruoan kanssa juotavaksi valmis viini tarjoaisi parhaimman makunautinnon. Joskus viini valikoituu ns. ruoka edellä, jolloin ruoka määrittää, mikä viini säilytyksestä pääsee ruokajuomaksi.”
Sirpa: ”Viinin ja ruoan yhdistäminen on mielenkiintoista ja välillä haastavaakin. Meillä tämän puolen hoitaa Juha – onneksi! Joskus löytyy todella yllättäviä yhdistelmiä. Viini saattaa ”terästää” jotakin ruoan makuvivahdetta ja vastaavasti jokin ruoan ominaisuus voi pehmentää jotakin viinin ominaisuutta vaikkapa hapokkuutta tai tanniinisuutta”
Kiehtovia löytöretkiä eri maiden ruoka- ja viinikulttuureihin
Juha: ”Viiniharrastus lisää uteliaisuutta, eikä ”harrastusmateriaali” lopu. Maailma on täynnä viinejä ja uusia tulee jatkuvasti. Samaa viiniä ei tarvitse maistaa kahta kertaa. Viiniin liittyen järjestetään paljon myös erilaisia teemamatkoja, joiden kautta voi vielä syventää viiniharrastustaan. Omalla kohdallani erityisen mielenkiintoista on ollut päästä tutustumaan Ranskan Champagneen maailman kuuluisimman kuohuviinin valmistukseen.
Sirpa: ”Mielelläni maistelen aina jotakin uutta viiniä, vaikka on valaisevaa maistaa samankin viinin eri vuosikertoja ja havainnoida niiden eroja. Myös eri maiden viini- ja ruokakulttuurit poikkeavat paljonkin toisistaan. On kiehtovaa tehdä löytöretkiä ja kokeilla mm. paikallisia ruokareseptejä.”
Suosikkiviinejä
Juha: ”Pidän erityisesti ranskalaisista viineistä esimerkiksi Bourgognen Pinot Noir– ja Rhonen alueen Syrah -punaviineistä. Sauternesin makeat valkoviinit ovat hienoja. Portugalin Douron alueen väkevät ja makeat portviinit ovat myös suosikkilistallani.”
Sirpa: ”Pidän erityisesti kevyistä, hedelmäisistä puna- ja valkoviineistä. Hillomaiset uuden maailman punaviinit maistuvat minulle paremmin kuin esimerkiksi hyvin tanniinipitoiset Bordeaux’n punaviinit. Mutta viinejä ei voi yleistää. Joskus viini voi olla täysin ennakko-odotusten vastainenkin. Yritän asennoitua mahdollisimman ennakkoluulottomasti viiniin kuin viiniin.”
Mitä viiniharrastus maksaa?
Viiniä voi harrastaa kalliistikin. Siihen voi laittaa rahaa paljon ostamalla huippuhintaisia viinejä, mutta harrastuksen voi pitää myös kohtuuhintaisena monipuolisuuden ja mielenkiintoisuuden siitä kärsimättä.
Kun viineihin perehtyy ja omat makumieltymykset selkiytyvät, oppii valitsemaan mieleisensä viinin tuhansien viinien valikoimasta ja jopa tekemään erinomaisia löytöjä alle 10 euron viineistä.
Mitä välineitä viiniharrastukseen tarvitaan?
Viiniharrastus ei vaadi viinin lisäksi muita välineitä, kuin hyvän viinilasin ja pullonavaajan. Dekantteriksi (voi tarvita sakan poistossa tai viinin ilmaamisessa) soveltuu tarvittaessa vaikkapa mehukannu.
Hyvä viinilasi on ohut, kirkas, hiukan sisäänpäin kaartuva tulppaaninmuotoinen, jalallinen lasi. Pullonavaaja eli korkkiruuvi on myös viiniharrastajan tärkeimpiä apuvälineitä. Tosin monissa viinipulloissa on nykyään kierrekorkki, mutta edelleen perinteisiä korkkitammesta tehtyjä pullonsulkimia käytetään yleisesti.
Korkkiruuvin tärkein valintaperuste on sen terä. Terän tulee muodostaa spiraalimainen kierre. Mitä ohuempi terä, sitä helpommin se tunkeutuu korkin läpi.
Dekantteri tai karahvi ei ole välttämätön, mutta jos sellaisen haluaa hankkia, sen tulee olla lasinen ja läpinäkyvä. Osa viineistä vaatii dekantoinnin. Se pehmentää esimerkiksi nuoren viinin makua, jolloin erityisesti viinin hedelmäisyys pääsee esille. Ikääntyneissä viineissä voi olla sakkaa, jolloin dekantointi on välttämätöntä.
Kiinnostuitko viiniharrastuksesta? Ohessa linkki e-kirjaan, jonka avulla pääset helposti ja nopeasti sisälle harrastukseen …
LUE LISÄÄ…
Finnish
English