Maaliskuun 2021 viiniuutuus – Nigl Grüner Veltliner Ried Zwetl 2019
Maaliskuun 2021 viiniuutuus, itävaltalainen valkoviini Nigl Grüner Veltliner Ried Zwetl 2019 löytyi Alkon erikoiserästä ”Valkoviinejä kevään mauille”. Parin viimeisen kuukauden punaviiniuutuuksien jälkeen olikin mukava tarkastella kevään valkoviiniuutuuksia.
Talvinen pakkassää houkutteli kaivamaan esille myös fondue-padan, jota ei ole tullut vähään aikaan käytettyä. Fonduetarvikkeiden sekä emmental- ja gruyère -juustojen lisäksi laitettiin pataleipä uuniin paistumaan.
Nigl Grüner Veltliner Ried Zwetl 2019
Itävalta kuuluu Pannonian tasangon mannerilmastoon. Kesät ovat kuivahkoja ja lämpimiä, talvet melko kosteita ja kylmiä. Itävallan viinialueiden maaperä on vaihteleva. Viinitarhat sijaitsevat usein jokilaaksojen jyrkillä rinteillä.
Nigl Grüner Veltliner Ried Zwetl 2019 on tehty Grüner Veltliner -rypäleestä (100%) ja se tulee Niederösterreichista Kremstalista, joka on eräs Itävallan pienimmistä viiniviljelyalueista. Kremstalissa viljellään pääosin Grüner Veltlineriä ja Rieslingiä. Viinitarhoja siellä on yli 2000 hehtaaria, joista Grüner Veltliner hallitsee yli puolta viljelypinta-alasta.
Grüner Veltliner on hedelmäinen ja hapokas rypäle, josta on tullut Itävallan kansallislajike. Satoisa lajike nousi maan tunnetuimmaksi rypäleeksi toisen maailmansodan jälkeen. Rypäleestä tehdyt viinit ovat yleensä raikkaita, runsaan happoisia ja aromeiltaan vivahteikkaita. Rypäleen hämmästyttävin piirre on sen hyvä kypsytyksen kestävyys. Yli 60 vuoden kypsytys on täysin mahdollista.
Viinitila Martin ja Christine Nigl sijaitsee Senftenbergin kylässä Kremstalissa. Tila on peräisin 1100-luvulta. Se on kunnostettu uudelleen vuonna 2004. Viinitarhat kattavat 25 hehtaaria viiniköynnöksiä, jotka ovat laajalti hajallaan Dornleitenin, Gärtlingin, Freiheitin, Hochäckerin, Kremsleitenin ja Pirin viinitarhoissa. Viinitarhoja viljellään ympäristöystävällisellä tavalla.
Tämän viinin rypäleet kerätään vaiheittain käsin ja sadonkorjuu voi kestää jopa puolitoista kuukautta. Viini valmistetaan ruostumattomasta teräksestä valmistetuissa säiliöissä ja osittain tynnyreissä. Nigl Grüner Veltliner Ried Zwetl 2019 kuuluu Kremstal DAC -laatuluokkaan.
Kommentit viinistä
Maistelimme viiniä 5.3 2021.
Ulkonäöltään viini oli kirkas, sitruunankeltainen, korkean viskositeetin omaava sekä öljymäisen raskaasti lasissa liikkuva. Tuoksu oli melko voimakas, hiukan sitrusmainen, greippiin vivahtava, yrttinen ja mausteinen. Aromeista erottui mm. valkopippuria ja hajuvesimäisiä vivahteita.
Maku oli kuiva (sokeria 2g/l), kohtalaisen hapokas (5,4g/l) ja mineraalinen. Maun aromeissa toistuivat tuoksun vivahteet sekä pehmeää hunajaa.
Kokonaisuutena viini oli pehmeä, aromaattinen, vivahteikas ja tyylikäs. Viinillä voisi olla varastointipotentiaalia vielä 3-5 vuotta, jopa enemmänkin. Viini sopii esimerkiksi rasvaisille kaloille ja kasvisruoille. Grüner Veltliner -rypäleestä tehtyjä viinejä suositellaan usein myös fonduelle, mitä yhdistelmää itse kokeilimme.
Fondue emmental- ja Gruyère -juustoista
Mitä enemmän juustossa on rasvaa, sitä enemmän se kaipaa hapokkuutta seurakseen, joten hyvä vaihtoehto esimerkiksi fonduen (fondyy) kanssa on Grüner Veltliner. Tähän fondueen sulatimme punaleimaista emmentalia ja Gruyèrea, joista varsinkin jälkimmäisessä on runsaasti rasvaa (usein yli 40 %)
Juustofondue on Sveitsistä kotoisin oleva seurusteluruoka, jossa sulaan juustoon dipataan kuivia leipäpaloja. Alppikylät olivat talvella eristyksissä lumen vuoksi pitkiä aikoja, jolloin juusto ja leipä kuivuivat varastoissa. Aineksia pehmennettiin syötäviksi liottamalla niitä viinissä. Ensimmäinen ohje eräänlaisesta fonduesta on zürichilaisen Albert Hauserin käsialaa vuodelta 1699.
Fondueseen varataan juustoa yleensä 200–250 grammaa henkeä kohden. Fondue valmistetaan sulattamalla raastettua tai paloiteltua juustoa valkoviiniin. Valmis fondue voidaan maustaa ripauksella muskottipähkinää ja tilkalla kirchiä, kirsikkaviinaa.
Emmental
Maailman tunnetuimpiin ja kopioiduimpiin juustoihin kuuluva emmental eli tahkojuusto on kotoisin Sveitsin Bernin kantonista, Emme-joen laaksosta. Historiallisissa lähteissä alueen juustot mainitaan ensimmäisen kerran 1200-luvulla ja erityisesti nimellä ”Emmentaler” juusto mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1542.
Emmental -juustoa voidaan valmistaa myös Sveitsin rajojen ulkopuolella, mutta vuonna 2000 sveitsiläiset suojasivat kotimaassaan syntyvän alkuperäisen emmentalin AOC-statuksella. Alkuperäinen emmental ansaitsee nimensä vasta vähintään 4 kk:n kypsytyksen jälkeen, 8 kuukautta kypsytetty juusto saa lisänimen Reserve ja vanhat 14 kuukautta kypsyneet juustot voivat käyttää etuliitettä Premier Cru.
Emmental -juusto tehdään lehmänmaidosta. Perinteiset sveitsiläiset juustolat eivät pastöroi maitoa, mutta Suomessa maito pastöroidaan. Juusto on kova tai puolikova. Suomessa valmistetut emmental-juustot luokitellaan kolmeen kypsyysasteeseen. Emmentalin tunnistaa suurista rei’istä, jotka syntyvät kypsytyksen alkuvaiheessa.
Miedoimman makuinen, sinileimainen on 3 kk:n ikäinen ja se on yleisjuusto leivälle ja ruoanlaittoon. 6 kk kypsytetty punaleimainen emmental on voimakas ja aromaattinen. Se sopii myös ruoanlaittoon ja leivälle sekä juustotarjottimelle. Voimakkainta mustaleimaista emmentalia on saatavana kahtena kypsyysasteena: 9 kk ja 18 kk, joista viimeksi mainittu on erityisen aromaattista ja hienonmakuista.
Gruyère
Gruyère on nimetty kuuluisan sveitsiläisen kylän Gruyèresin mukaan. Juustoa on valmistettu jo yli tuhannen vuoden ajan. Se on perinteinen, kermainen, pastöroimaton, kova juusto. Luonnollinen, ruosteinen ruskea kuori on kova ja kuiva. Perinteinen sveitsiläinen Gruyère valmistetaan alppilehmien maidosta.
Sveitsissä syntyvät juustot jaetaan kahteen ikäluokkaan. Nuorta juustoa kypsytetään vähintään 5 kk, jonka jälkeen sitä voidaan kutsua nimellä doux (lempeä, makea). Vähintään 10 kk kypsytetty juusto saa lisänimen reservé. Le Gruere Premier Cru:n kypsytys kestää 14 kk.
Gruyère on väriltään tummempi keltainen kuin emmental, mutta rakenne on tiheämpi, eikä reikiä ole. Nuoren Gruyeren maku on kukkean hedelmäinen. Kun juustotahko ikääntyy, maku muuttuu voimakkaammaksi ja pähkinäiseksi. Juusto on tuttu raaka-aine sveitsiläisissä fondue-resepteissä. Perinteisen ohjeen mukaan vähintään puolet juustofondue juustosta on oltava Gruyèrea Parhaiten juuston aromi tulee esiin lämmitettynä, joten se sopii myös gratiineihin, keittoihin ja iltapalaleipien kuorrutukseen.
Lähteet:
Wine-searcher
Kotiliesi (juusto)
Viinilehti
Lue myös:
Rabl Grüner Veltliner 2016 – valkoviini Itävallan “kansallisrypäleestä” (Viinihetken arkisto)
Helmikuun 2021 viiniuutuus – Big Sky Te Muna Road Pinot Noir 2018 | Viinihetki
