kreikkalainen viinihetki, Viinihetki
-15€,  14 - 15/20p ⭐⭐⭐,  Kasvisruoat,  Valkoviinit,  Viinimaa Kreikka

Retsina Classic Lafazanis ja Horiatiki-salaattia Kreikasta

Yksi kuluvan vuoden 2021 teemoista Viinihetki-blogissa on “Viiniä ja ruokaa Kreikasta”. Tavoitteenamme on tuoda kuukausittain esille maan viinejä, viininviljelyalueita, rypälelajikkeita sekä tyypillisiä ruokia. Aloitamme teeman Kreikan ehkä tunnetuimmalla viinillä, historiallisella retsinalla ja kreikkalaisella maalaissalaatilla.  

Kreikka viinimaana

Alkuun sopii kuuluisan kreikkalaisen filosofi Sokrateen ajatus viinistä:

”viini, kostuttaa ja tasoittaa mielen ja vaimentaa huolet … se nostaa esiin ilonaiheet ja elvyttää öljyn lailla hiipuvan elämänliekin. Jos juomme kohtuullisesti, vähän kerrallaan, viini tihkuu keuhkoihin kuin suloisin aamukaste … Viini ei silloin tuhoa järkeämme vaan kutsuu meidät miellyttävällä tavalla viihtyisään ilonpitoon”

Kreikka on yksi maailman vanhimpia viinintuottajamaita. Siellä on viljelty viiniä jo yli 6500 vuotta sitten. Viini oli keskeinen osa antiikin Kreikan kulttuuria ja se sai jopa niin keskeisen sijan, että kreikkalaiset oppineet alkoivat arvottaa muita kansoja sen mukaan, millainen oli näiden suhde viiniin.

Merkittävimmät viinintuotantoalueet sijaitsevat Peloponnesoksella, Makedoniassa, eräillä Egeanmeren saarilla sekä Kreetalla. Kreikkalaisilta viinitarhoilta löytyy edelleen arviolta 300 eri alkuperäisrypälelajiketta, joista kansainvälisesti kiinnostavia on noin parikymmentä – nekin ovat vielä kohtalaisen tuntemattomia. Alkuperäislajikkeet ovat nykyään kreikkalaisten viinien vientivaltti.

Tärkeimpiä valkoviinilajikkeita on Assyrtiko, jota viljellään pääsääntöisesti Santorinilla. Vilana on Kreetalla suosittu valkoinen rypäle. Roditis viihtyy Makedoniassa, Traagiassa ja Peleponnesoksella. Savatiano-rypäleestä valmistetaan Kreikan tunnetuinta viiniä retsinaa.

Mielenkiintoisimpia punaisia rypälelajikkeita ovat mm. Xinomavro sekä Agiorgitiko eli Pyhän Yrjön rypäle. Viimeksi mainitusta rypäleestä tehdyt viinit tunnetaan Nemean alueella myös nimellä Herakleen veri.

Retsina Classic Lafazanis. Viinihetki
Valkoviini Retsina Classic Lafazanis Kreikan Attikasta kuuluu Apellation Traditional Retsina -laatuluokkaan.

Retsina Classic Lafazanis

Nimi retsína on peräisin antiikin aikaisesta nimityksestä rhētinitēs oinos (ῥητινίτης οἶνος, ”pihkanmakuinen viini”). Retsinan ominaismaun antaa pihka, jolla noin 2000 vuotta sitten suojattiin saviruukkujen sisäpinta viinin säilyvyyden parantamiseksi. Pihkaa käytettiin myös viiniastioiden sinetöimiseen ilmatiiviiksi.

Retsínan valmistuksessa käytetty pihka on yleensä aleppo-männyn (Pinus halepensis) pihkaa, joka lisätään viiniin käymisprosessin aikana ja siivilöidään ennen pullotusta. Aiemmin pihkaa saatettiin lisätä jopa 7,5 kg 100 litraan viiniä, mutta nykyään sallitaan korkeintaan 1 kg pihkaa 100 litrassa viiniä.

Retsina Classic Lafazaniz on valmistettu Roditis ja Savatiano -rypäleistä. Savatiano on Kreikan istutetuin valkoinen rypäle, jota kasvatetaan erityisesti Attikassa, Boiotiassa ja Euboialla. Rodítis on erityisesti Attikassa, Makedoniassa, Thessaliassa ja Peloponnesoksella kasvatettu lajike. Se tuottaa keveitä valkoviinejä, joiden maku vivahtaa sitrushedelmiin. Valtaosa retsinasta tuotetaan edelleen Attikan alueella.

Retsina Classic Lafazanis -viinin rypäleet ovat peräisin Korinttin ja Attikan alueelta. Viinitila Lafazanisin juuret juontavat 70 vuoden taakse, jolloin Vassilis Lafazanis alkoi tehdä viiniä Pireuksessa. Nykyisin viinin tuotanto on pääosin Nemeassa, Kreikan suurimmalla viininviljelyalueella.

Viini kuuluu Apellation Traditional Retsina -laatuluokkaan. Retsinalla on suojattu asema. Vain tietyillä Kreikan alueilla tehty retsina saa käyttää retsina -nimitystä. Nimisuojauksesta johtuen muita samankaltaisia viinejä eri maissa voidaan kutsua pihkalla maustetuiksi viineiksi, mutta ei retsínaksi.

Maistelukokemukset

Ulkonäöltään viini oli kirkas keltainen ja viskositeetiltaan keksinkertainen. Tuoksu oli voimakas ja tälle viinityylille ominaisesti runsaan pihkainen. Muissa aromeissa erottuivat lähinnä kuivatut yrtit, erityisesti rosmariini ja timjami. Myös häivähdys currya ja korianteria tuli esiin.

Aromikortti Retsina Classic Lafazanis (Viinihetki)
Aromikortti: Retsina Classic Lafazanis (Viinihetki)

Maku oli kuiva, keskitäyteläinen ja hedelmäinen. Hapokkuutta oli jonkin verran (4,5g/l). Myös maussa pihkan aromit tulivat dominoivasti esiin. Muina aromeina tuoksua mukaillen yrtit. Jälkimaku oli pitkä. Pihka -aromi sekä tuoksussa ja maussa oli sen verran voimakas, että muiden aromien erottaminen oli hiukan haasteellista.

Kokonaisuutena viini oli odotusten mukainen. Pihka dominoi makumaailmaa. Tämä viini jakaa varmasti mielipiteitä. Siihen saattaa ihastua heti ensimaistiaisen jälkeen tai sitten ei. Ellei viini heti ensimmäisellä kerralla tuo makunautintoa, kannattaakin sen aromimaailmaan totutella maistelemalla sitä useamman kerran.

Kuuntele kreikkalaista perinnemusiikkia: Zorba The Greek Dance


Pisteet 14/20p

Hinta – Alko

Viinitalo Lafazanis


Horiatiki, kreikkalainen maalaissalaatti. Viinihetki
Kreikkalaisen maalaissalaatin, Horiatikin makuainekset ovat feta-juusto, oliivit ja sipulirenkaat.

Kreikkalainen salaatti – Horiatiki

Viinin kumppanina tarjolla oli kreikkalainen Horiatiki –maalaissalaatti. Suomalaisille tuttu feta-salaatti, mutta kreikkalaisella fetajuustolla ja kalamata-oliiveilla höystettynä. Feta-juusto pehmensi mukavasti retsinan voimakasta pihkan aromia.

Feta (φέτα, féta, ”viipale”) on kreikkalaisessa keittiössä oleellinen osa kreikkalaista salaattia. Se on suolaveteen säilötty valkoinen juusto, joka valmistetaan lampaan- ja vuohenmaidosta. Se on myös tyypillinen meze eli alkupala. Nykyisen kaltaista fetajuustoa on valmistettu Kreikassa jo antiikin ajalla. (wikipedia)

Kalamata-oliivit kasvavat vain Kreikassa ja ne eroavat muodoltaan, väriltään, rakenteeltaan ja maultaan muista oliiveista: ne ovat soikeita, suuria, mustan-lilan värisiä sekä rakenteeltaan ja maultaan muita oliiveja pehmeämpiä.

Oliivit ovat tärkeä osa kreikkalaisten ruokavaliota ja oliivien viljelyllä onkin pitkät perinteet. Oliiveja syödään paljon sellaisenaan sekä tärkeänä osana meze-ruokailua, jolloin perhe ja ystävät kokoontuvat syömään suolaisia suupaloja seurustelun lomassa.

Horiatiki Salata, Kreikkalainen maalaissalaatti (4:lle)

Course Salad
Cook Time 30 minutes
Servings 4

Ingredients

  • 2 kpl kerää amerikansalaattia
  • 1 kpl tuore kurkku
  • 5-6 kpl tomaattia
  • 200 g oliiveja isoja
  • 150 g feta-juustoa
  • 1 kpl vihreä paprika
  • 1 kpl iso sipuli

kastike: oliiviöljyä, viinietikkaa, suolaa, oreganoa

    Instructions

    • Suikaloi salaatti. Kuori ja viipaloi kurkku. Lohko tomaatit. Viipaloi paprika ja sipuli. Pane salaattivadin pohjalle suikaloitu amerikansalaatti. Muodostele kurkkuviipaleista, tomaattilohkoista ja oliiveista salaatin päälle kukka. Levitä kuutioitu feta-juusto ja sen päälle paprika- ja sipulirenkaat. Kaada salaatin päälle kastike.

    Lähteet:

    Hugh Johnson: Viinin Tarina
    Winefolly


    Lue myös:

    Alpha Estate Malagouzia Turtles Vineyard 2016 – valkoviini Kreikan omasta rypäleestä (Viinihetken arkisto)


    Opt In Image
    Kiinnostunut viineistä? Aloita mielenkiintoinen harrastus tai syvennä jo hankkimaasi tietoa viineistä. Liity maksuttomalle viinikurssille ja Viiniviestin tilaajaksi!
    Saat kuukausittain viininmaistelutehtävän, viinitietoa, viini- ja ruokasuosituksia, pääsyn Viiniharrastajan vinkkikellariin, suljettuun Facebook -ryhmään ym. Liittyminen kurssille ei sido sinua mihinkään. Voit lopettaa tilauksesi, milloin haluat.