Makea viini, Hatzidakis Vinsanto 2004, Viinihetki
16 - 17/20p ⭐⭐⭐⭐,  25-50€,  Jälkiruokaviinit,  Juustot,  KUUKAUDEN VIINIUUTUUS,  Viinimaa Kreikka,  Vuosi 2021

Joulukuun viiniuutuus 2021, Hatzidakis Vinsanto 2004

Makeaksi herkuksi joulunodotukseen valitsimme Alkon joulukuun uutuusvalikoiman pienerästä harvinaisen viinin Kreikan Santorinin saarelta. Viini on Vinsanto, historiallisesti saaren merkittävin viinityyli. Tätä erittäin makeaa kuivatuista ja rusinoituneista rypäleistä valmistettua viiniä on kypsytetty tammitynnyreissä 16 vuotta.

Viinin pariksi teimme suolaisesta fetajuustosta leivitettyä Saganakia, joka aasian suuntaan vivahtavasta nimestään huolimatta on tyypillinen kreikkalainen ruoka. Saganakia voidaan tarjota suolaisena alkupalana tai makeana jälkiruokana.

Vinsanto tulee Santorinin saarelta

Vinsanton historiasta on useita erilaisia teorioita. Joidenkin lähteiden mukaan tätä viiniä olisi valmistettu Santorinilla jo tuhansia vuosia ja nimi Vinsanto olisi annettu saaren mukaan, Santorinin viini. Joidenkin lähteiden mukaan venetsialaiset olisivat tuoneet pyhä viini -nimisen valmistusmenetelmän Santorinille ja näin ollen viini ei olisikaan alun perin Santorinilta kotoisin.

Myös italiaisten on epäilty jäljitelleen alun perin Santorinilaista viinityyliä valmistamalla viiniä nimellä Vin Santo. Tarkkaa tietoa ei nimen alkuperästä ole, joten EU on antanut virallisen nimisuojan molemmille viinityyleille: Vinsanto Santorinin viinille ja Vin Santo italialaiselle viinille.

Santorinin viininviljelyn huippuaikaa oli 1800-luku, jolloin Saari tuotti valtavia määriä Vinsantoa erityisesti kirkkoviiniksi Venäjälle.

Vinsanton päärypäle on Assyrtiko

Santorinin saarelta tuleva Vinsanto muistuttaa paljon pohjois-italialaista Vin Santoa, joka valmistetaan Trebbiano-rypäleestä. Santorinin Vinsanton päärypäle taas on Assyrtiko, jota tulee tässä viinissä olla aina vähintään 51 %. Assyrtiko on huomattavasti hapokkaampi kuin Trebbiano ja mm. sen vuoksi viini poikkeaa italialaisesta vastaavasta viinistä huomattavasti.

Assyrtiko on Santorinin arvostetuin ja viljellyin lajike. Sen viljelyä on kokeiltu myös muualla Kreikassa, mutta parhaimman lopputuloksen lajike tuottaa Santorinilla. Santorinin terroirille on ominaista maaperän tuliperäisyys, voimakkaat tuulet, rajoitettu sademäärä ja kuumat ja kuivat kesäkuukaudet. Assyrtikosta saadaan erittäin hapokkaita ja mineraalisia valkoviinejä. Viinit ovat hedelmäisiä ja sitruksisia ja ikääntyneemmät Assyrtiko-viinit omaavat myös hunajaisia ja petrolisia piirteitä sekä kermaisia ja paahteisia aromeja.

Assyrtikon hapokkuutta ja sitruksisuutta pehmentämään käytetään mm. Aidani-rypälettä, joka on Santorinin toiseksi yleisin valkoinen lajike ja todennäköisesti myös kotoisin Santorinilta. Sen aromit viittaavat makeampiin trooppisiin hedelmiin.

Hatzidakis Vinsanto 2004

Hatzidakis Vinsanto on peräisin Pyrgosin laitamilla sijaitsevista viinitarhoilta 150–300 metrin korkeudessa merenpinnasta. Köynnökset ovat noin 100 vuotta vanhoja ja ne on istutettu vulkaaniseen maaperään perinteisiin korimuotoihin. Viljely on luonnonmukaista ja sato on rajoitettu 20 hehtolitraan/ha. Sadonkorjuu suoritetaan manuaalisesti, kun viinirypäleet ovat ylikypsiä.

Ennen viinitilalle saapumista rypäleet jätetään kuivumaan auringossa 15 päivän ajaksi. Puristettu viini on kirkastettu ja fermentoitu valituilla hiivoilla 3 kuukauden ajan ruostumattomasta teräksestä valmistetuissa säiliöissä 20 – 22 °C: n kontrolloidussa lämpötilassa. Lopuksi viini ikääntyy vähintään 7 vuotta ranskalaisissa tammitynnyreissä. Hatzidakis Vinsantoa 2004 on ikäännytetty 16 vuotta.

Hatzidakis Vinsanton rypälekoostumus on: Assyrtiko 80%, Aidani 20% .

Viinintuottaja Hatzidakis Winery

Viinitalo Hatzidakis Wineryn perustaja Haridimos Hatzidakis istutti alkuperäisen puolen hehtaarin (1,2 eekkerin) viinitarhan vuonna 1996 kreikkalaisella Aidani rypälelajikkeella, jota hän viljeli orgaanisesti.

Hatzidakiksen ensimmäiset pullot Santorini- ja Mavrotragano -viineistä julkaistiin vuonna 1999. Hatzidakisin viinitarha on sittemmin kasvanut kattamaan kymmenen hehtaaria maata Pyrgosen Kallistisin, Megalochorin, Emporion ja Akrotirin kylissä. Rinteet on istutettu pääasiassa Assyrticolla, Aidanilla ja Mavrotraganolla. Hatzidakis valmistaa laajan valikoiman viinityylejä kuivista valko- ja punaviineistä perinteisiin makeisiin Vinsanto- ja Voudomato -viineihin.

Aromikortti: Hatzidakis Vinsanto 2004 (Viinihetki)

Kommentit viinistä

Ulkonäöltään viini oli hieman utuinen, väriltään tumma, meripihkansävyinen ruskea ja reunaltaan hiukan keltaiseen vivahtava. Viskositeetti oli erittäin korkea, lasissa viini oli huomattavan raskasliikkeinen.

Tuoksu oli voimakas, aromeina rusinoita, kuivattuja hedelmiä, luumua, hunajaa ja makeita mausteita sekä hiukan paahteisuutta. Maku oli voimakkaan täyteläinen ja erittäin makea (sokeria 350g/l). Happoja oli runsaasti (10,5g/l). Tuoksun aromit kertautuivat maussa. Lisäksi löysimme passionhedelmää, uuniomenaa ja kermatoffeeta. Jälkimaku oli erittäin pitkä.

Kokonaisuutena viini oli tasapainoinen, vivahteikas, kehittynyt ja aromaattinen sekä uudenlainen kokemus maistamiemme makeiden viinien sarjassa. Tämä viini on jo itsessään makea jälkiruoka – kuin karamelli. Se ei välttämättä tarvitse mitään syötävää kumppanikseen.

Viini todennäköisesti maistuisi hyvin myös tumman suklaan ja vahvan suolaisen juuston kuten esimerkiksi Roquefortin kanssa. Itse kokeilimme sen kumppaniksi suolaista, leivitettyä ja pannulla oliiviöljyssä paistettua kreikkalaista fetajuustoa.


Pisteet: 17/20p

Hinta – Alko

Viinitalo Hatzidakis


Saganaki, Kreikkalainen fetajuusto leivitettynä, jälkiruoka, Viinihetki
Saganaki, herkullinen kreikkalainen etu tai jälkiruoka fetajuustosta.

Viini ja juusto

Jälkiruokajuustoksi makean Vinsanton kanssa valitsimme kreikkalaisen lampaanmaitojuuston, fetan. Siitä teimme kreikkalaiseen keittiöön kuuluvan ruokalajin paistetun juuston, Saganakin. Saganaki soveltuu niin etu- kuin jälkiruoaksikin ainoastaan lisäkkeitä vaihtamalla. Makeiden lisäkkeiden, hunajan, marjojen ja viikunahillon kera suolainen Saganaki oli herkullinen pari Vinsantolle. Makea ja suolainen täydensivät toisiaan hyvin.

Katso ohje: Paistettua fetaa – ihana jälkiruoka (Tinskun keittiössä)

Feta

Nykyisen kaltaista fetajuustoa on valmistettu Kreikassa jo antiikin ajalla. Fetasta on tullut alkuperältään suojattu juusto vasta vuonna 2002. Sitä ennen voitiin missä tahansa valmistettua valkoista tuorejuustoa kutsua fetaksi. Vuodesta 2007 lähtien fetaa on saanut valmistaa vain Kreikassa ja sen valmistukseen saa käyttää vain lampaan ja vuohen maitoa. Muualla kuin Kreikassa valmistettua fetaa vastaavaa juustoa kutsutaan nykyisin salaattijuustoksi.

Feta valmistetaan pääsääntöisesti lampaanmaidosta, vuohenmaitoa saa olla korkeintaan 30%. Feta on valkoista, kuoretonta, rakenteeltaan halkeilevaa ja murenevaa. Fetan rasvapitoisuus on tavallisesti 45 % kuiva-aineista, mutta myös vähärasvaisia muunnoksia on nykyisin saatavilla. Feta on melko suolainen ja maultaan hapan juusto.

Fetaa valmistetaan laimentamalla maitoa heralla, jonka jälkeen saostuma laitetaan muotteihin.  Juustomassaa puristetaan vuorokauden ajan ja hera saa valua pois. Tämän jälkeen juustomassa leikataan paloiksi ja säilötään suolaveteen. Aiemmin säilytykseen käytettiin puutynnyreitä, nykypäivänä terässäiliöitä. Feta valmistuu syötäväksi noin kuukaudessa.


Lähteet:

www.santorini.net

www.wine-searcher.com

Viinihullun päiväkirja

Juustopöytä ry

Alko


Lue myös:

Marraskuun 2021 viiniuutuus Bouchard Monthelie 2017

Tokaji – makea valkoviini Unkarista


Opt In Image
Kiinnostunut viineistä? Aloita mielenkiintoinen harrastus tai syvennä jo hankkimaasi tietoa viineistä. Liity maksuttomalle viinikurssille ja Viiniviestin tilaajaksi!
Saat kuukausittain viininmaistelutehtävän, viinitietoa, viini- ja ruokasuosituksia, pääsyn Viiniharrastajan vinkkikellariin, suljettuun Facebook -ryhmään ym. Voit lopettaa tilauksesi, milloin haluat. Kirjoita etunimesi ja sähköpostiositteesi alla oleviin kenttiin ja klikkaa painiketta "Liity kurssille".